Kahdesta kuuteen viikkoa
Ennen henkilöstön vähentämistä työnantajan on aina käytävä yhteistoimintaneuvottelut. Irtisanomisille, lomautuksille ja osa-aikaistamisille on löydyttävä pätevät juridiset perusteet, jotka määritellään tarkasti yhteistoimintalaissa.
Työnantajan on annettava neuvotteluesitys kirjallisesti viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa, jos suunniteltu toimenpide koskee vähintään kymmenen henkilön irtisanomista. Pienemmissä määrissä minimi on kaksi viikkoa.
Yt-neuvottelujen perustana on henkilöstölle oikea-aikaisesti annetut riittävät tiedot, jotka koskevat sekä nykytilaa että suunnitelmia.
Ammatissa Pro -lehti /Pirjo Salmela
Kun esitys yt-neuvottelujen aloittamisesta ja väen vähentämisestä jysähtää päälle, hyvät neuvot ovat tarpeen.
Laki yhteistoiminnasta vaatii etsimään ja käsittelemään vaihtoehtoja irtisanomisille. Suunnitelmat on lupa kyseenalaistaa ja haastaa työnantaja etsimään yhdessä muita vaihtoehtoja kuin potkut.
Aina ei yt-neuvotteluihin valmistauduta kunnolla, tietävät Ammattiliitto Pron sopimusala-asiamiehet Marja-Leena Helin ja Seppo Lundgren. Pro-lehti sai asiamiehiltä apua surkeimpien yt-käytäntöjen listaamisessa.
Yt-neuvotteluesitys tulee perjantaina
- Väärin! Ihmiset tarvitsevat tietoa heti neuvottelujen alussa, eikä sitä saa yksikseen epätietoisena viikonloppuna puhumattakaan juhannuksena mökillä.
Lopputulos on etukäteen päätetty
- Väärin jo lain mukaan! Vaihtoehdoista on neuvoteltava.
Puutteellinen yt-neuvotteluesitys
- Väärin! Tältä pohjalta ei lähdetä neuvottelemaan. Luottamusmiehen on pyydettävä lisäselvityksiä, jotta tiedetään mistä neuvotellaan.
Neuvotteluaikaa ei noudateta
- Väärin! Hälytyskellojen on soitava myös silloin, jos neuvottelupäiviä ei tunnu löytyvän riittävästi, vaikka ollaan tekemässä suuria muutoksia.
Muuttuvat luvut
- Väärin! Työnantaja esittää jokaisessa tapaamisessa jotain uutta. Neuvottelut sahaavat edestakaisin, välillä lisätään ja välillä lasketaan irtisanottavien määrää.
Neuvottelut pilkotaan osiin
- Väärin! Työnantaja pyrkii hämmentämään ja selviytymään lyhyemmällä neuvotteluajalla.
Työnantajan edustajat eivät ole päätösvaltaisia
Väärin! Ilmenee siten, että asioille ja ratkaisuille pitää jatkuvasti hakea hyväksyntä jostain yt-neuvottelukunnan ulkopuolelta.
Ikärasismi
- Väärin! Työnantaja painostaa yksittäisiä henkilöitä irtisanoutumaan itse. Syynä on halu päästä eroon kokeneesta väestä ja palkata tilalle uusia ja nuorempia halvemmalla.
Työnantaja panttaa tietoja
- Väärin! Työnantajan edustajat ylireagoivat eivätkä anna tarvittavia tietoja luottamusmiehelle. Työnantaja saattaa julistaa koko yt:n salassa pidettäväksi. Apua on kysyttävä liitosta.
”Ei me kuitenkaan mitään voida” -asenne
- Väärin! Työyhteisössä pelko ja luovuttamishenki ovat huonoin mahdollinen tuki myös luottamushenkilöille.
Matto alta kesken kaiken
Jos edellisessä yt-neuvottelussa on sovittu ja sitouduttu säästöohjelmiin ja kesken niiden hyvän etenemisen tulee uusi yt-yllätys: homma seis! Tempoilu on esimerkki huonosta johtamisesta ja ennakoimisesta. Siinä katoaa viimeinenkin luottamus.
Ei etsitä eikä vaadita työvoimakoulutuksia
- Väärin! Esimerkiksi lomautusten yhteydessä koulutuksesta on taloudellista hyötyä sen lisäksi, että oma osaaminen karttuu.
Hätäinen allekirjoitus
- Kun yt-pöytäkirja on neuvottelujen päätyttyä allekirjoitettu ja siinä huomataan puutteita tai virheitä, moka on usein peruuttamaton.