Hyppää pääsisältöön

Työaika – se aika, jonka käytät työntekoon ja olet työnantajan käytettävissä

Image
Kiire, kellosta aikaa

Työaika – se aika, jonka käytät työntekoon ja olet työnantajan käytettävissä

Työaika tarkoittaa työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka olet velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Pääosin työaikaa koskevat määräykset ja säännökset löytyvät oman alasi työehtosopimuksesta ja työaikalaista.

Image
Kasvin lehtiä
Ylityö

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan määräystä ja sinun suostumustasi. Ylityökorvauksiin liittyvät seikat kannattaa aina tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.

 

Image
Pankit ja raha, talous, säästöpossu taustalla
Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan mahdollisuutta säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia.

Image
Valokuituoptiikka lähikuva, moderni tietoliikennetekniikka, tausta
Säännöllinen työaika

Työskennellessäsi toimihenkilötehtävissä säännöllinen työaikasi on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Image
Sininen turkoosi aaltoileva tausta
Liukuva työaika

Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että voit sovituissa rajoissa päättää työsi alkamis- ja päättymisajankohdan.

Image
Sininen vihreä silkkinen kangas
Joustotyö

 Työaikamallissa saat itse päättää työajastasi sekä työntekopaikastasi, ja työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.

Image
Sininen turkoosi pisarat, tausta
Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentäminen perustuu työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Ovatko tauot, varallaolo, koulutus tai sosiaaliset tilaisuudet työaikaa?

Jos päivittäinen työaikasi on kuutta tuntia pidempi, on työn aikana annettava vähintään tunnin kestävä tauko. Työehtosopimukset mahdollistavat tämän tauon lyhentämisen paikallisesti sopimalla puoleen tuntiin.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka olet sidottu työhön tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sellaista taukoa, jonka aikana sinulla on oikeus ja myös tosiasiallinen mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta. Edellytyksenä sille, että taukoa ei lueta työaikaan on lisäksi se, että voit viettää olennaisen osan tauostasi työpaikan ulkopuolella. Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät, taukoa ei lueta työajaksi, vaikka et käyttäisikään poistumisoikeutta.

Mikäli sinulla on työn takia ainoastaan tilaisuus aterioida työn aikana tai on sovittu ruokailusta työn lomassa, luetaan tämä aika mukaan työaikaan.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka olet velvollinen oleskelemaan työpaikalla siten, että olet valmiina koska tahansa ryhtymään työhön.

Varallaololla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka olet velvollinen sopimuksen perusteella oleskelemaan asunnossasi tai muualla päivystysvalmiudessa siten, että sinut voidaan tarvittaessa kutsua töihin.

Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi. Jos olet varalla ja sinut kutsutaan töihin, luetaan työhön käytetyt tunnit normaalisti työajaksi.

Sovittaessa varallaolosta on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta. Työehtosopimuksissa on määräykset siitä, kuinka varallaolokorvauksen suuruuden tulee määräytyä. Mitä kiinteämpää ja sidotumpaa varallaolo on, sitä suuremman korvauksen tulisi olla.

Koulutukseen käytetyn ajan lukemiselle työaikaan on asetettu tiukat edellytykset.

Koulutus, joka järjestetään työvuoroluettelon mukaisena työaikana kiinteästi työn lomassa tai yhteydessä, kuuluu selkeästi työaikaan. Muutoin koulutukseen osallistumista voidaan pitää työntekovelvoitteen täyttämisenä, kun koulutukseen osallistuminen on työnantajan määräyksestä pakollista ja koulutus on luonteeltaan sellaista, että se on työtehtävissäsi selviytymisen kannalta välttämätöntä. Koulutus on helpommin luettavissa työaikaan silloin, kun se tapahtuu työpaikalla tai muutoin työlle ominaisissa olosuhteissa ennalta merkittynä työaikana.

Kannattaa ennen koulutusta selvittää ja sopia, onko se työaikaa. Työnantaja ei voi määrätä sinua koulutukseen, mikäli koulutukseen käytettävää aikaa ei lueta työajaksi.

Työnantajan järjestämiin vapaaehtoisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin käytetty aika ei lähtökohtaisesti ole työaikaa. Jos kuitenkin suoritat työnantajan määräyksestä näiden tilaisuuksien edellyttämiä työtehtäviä, työtehtäviin käytetty aika on työaikaa.

Image
Onnellinen ja rentoutunut mies
Olisiko tauon paikka?
Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa on määräyksiä kolmenlaisista lepoajoista: työpäivän kuluessa annettavasta päivittäisestä tauosta, vuorokautisista lepoajoista ja viikonvaihteen aikana annettavasta viikkolevosta.
Image
Anonyymi puhelintyöntekijä
Lisätyö
Image
Anonyymi puhelintyöntekijä

Lisätyötä on työtä, jota tehdään sovitun työajan ja pisimmän työaikalain säännöllisen työajan välisenä aikana. Tähän järjestelyyn tarvitaan sinulta suostumus. Pisin säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö voi siis yleensä tulla kysymykseen vain silloin, kun sovittu säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia viikossa

Image
Puhelinmasto
Sunnuntaityö
Image
Puhelinmasto

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä.

Sunnuntaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Lisäksi sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä ylityöstä on maksettava siitä säädetyt korvaukset. Useimpien työehtosopimusten mukaan sunnuntaityökorvaus voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaana säännöllisenä työaikana.

Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

Muista, että sunnuntaityökorvaus, sunnuntain ylityökorotus ja viikkolepokorvaus ovat eri asioita, eikä niiden maksaminen riipu toisistaan.

Työaikakirjanpito

Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.

Työnantaja voi kirjata työtunnit merkitsemällä kirjanpitoon joko

  1. säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit, sekä niistä suoritetut korvaukset; tai
  2. kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit, sekä niistä suoritetut korotusosat.

Ensimmäistä kirjaamistapaa suositellaan kuukausipalkkaisilla ja jälkimmäistä tuntipalkkaisilla työntekijöillä ja toimihenkilöillä.

Ylityökorvauksen vaihtaminen vastaavaan vapaa-aikaan ei tuo mitään muutosta työnantajan velvollisuuteen pitää työaikakirjanpitoa. Vapaaksi vaihdettavien tai vaihdettujenkin ylitöiden pitää näkyä työaikakirjanpidossa.

Toimihenkilöllä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon ko. toimihenkilöä koskevista merkinnöistä.

Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana työtä tehtiin.
Työnantajan on näytettävä työaikakirjanpito pyynnöstä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle.

Sinua voisi kiinnostaa etenkin nämä

Image
Sininen turkoosi pisarat, tausta

Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentämisvapaista eli ns. pekkasvapaista ei ole määräyksiä lainsäädännössä, vaan työajan lyhentäminen perustuu aina joko työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Työajan lyhentämisvapaat liittyvät niihin työaikamuotoihin, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näissä työaikamuodoissa kokoaikaisesti työskentelevän toimihenkilön työaikaa lyhennetään yleensä 100 tuntia eli noin 12,5 työpäivää vuodessa antamalla erillisiä työajan lyhentämisvapaita.
Image
Onnellinen ja rentoutunut mies

Lepoajat

Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa on määräyksiä kolmenlaisista lepoajoista: työpäivän kuluessa annettavasta päivittäisestä tauosta, vuorokautisista lepoajoista ja viikonvaihteen aikana annettavasta viikkolevosta.
Image
Sininen vihreä silkkinen kangas

Joustotyöaika

Työaikalaissa on säädetty joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, jota voidaan soveltaa ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Työaikamallissa saat itse päättää työajastasi sekä työntekopaikastasi, ja työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Joustotyöajan on tarkoitus vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Pääasiallisena soveltamisalana mainitaan tietotyö, jonka ydinsisältöön kuuluu tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen.
Työelämän tietopankki

Vastaukset moneen työelämäkysymykseen.

Mietitkö vielä, miten edetä?

Jäsenenä käytössäsi ovat kaikki asiantuntijamme.

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme!

Liity jäseneksemme jo tänään!

Saat kaikki edut ja palvelut käyttöösi.

Jäsenyys sisältää ansiosidonnaisen työttömyysturvan.