Muutosneuvottelut ja yhteistoiminta
Muutosneuvottelut ja yhteistoiminta
Muutosneuvottelut ja yhteistoiminta
Muutosneuvottelut ja yhteistoiminta
Muutosneuvotteluilla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välisiä neuvotteluja, jotka tulee käydä, kun työnantaja harkitsee liiketoimintapäätöstä, joka toteutuessaan muuttaisi olennaisesti yhden tai useamman työntekijän asemaa.
Neuvotteluja edellyttäviä olennaisia muutoksia ovat jo yhdenkin työntekijän
- irtisanominen,
- lomauttaminen tai
- osa-aikaistaminen taikka
- työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen
tuotannollisella tai taloudellisella perusteella.
Neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvat myös ratkaisut, jotka vaikuttavat olennaisesti yhden tai useamman työntekijän
- työtehtäviin,
- työmenetelmiin tai
- töiden,
- työtilojen taikka
- säännöllisen työajan järjestelyihin.
Muutosneuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat siten esimerkiksi toimipaikan siirto toiseen osoitteeseen tai työtilojen muuttaminen avokonttoriksi.
Irtisanomisia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia koskevat neuvottelut käydään yleensä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Jos irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen koskee vain yksittäistä työntekijää tai yksittäisiä työntekijöitä eri henkilöstöryhmissä, voidaan asia käsitellä työntekijän ja työnantajan välillä. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta neuvotellaan myös luottamusmiehen ja työnantajan kesken.
Mikäli muutosneuvottelut liittyvät työvoiman vähentämiseen, on niiden noudatettava lain määrittämiä vähimmäisneuvotteluaikoja.
Jos muutosneuvottelut koskevat alle 10 henkilön osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista tai enintään 90 päivää kestävää määräaikaista lomauttamista, on niiden kestettävä vähintään 14 vuorokautta.
Jos neuvottelut koskevat vähintään 10 henkilön irtisanomista, osa-aikaistamista tai lomauttamista toistaiseksi tai määräaikaisesti yli 90 päivän ajaksi, on niiden kestettävä vähintään 6 viikkoa. Mikäli yrityksessä tai organisaatiossa on alle 30 henkilöä, neuvotteluaika on vähintään 14 vuorokautta.
Työnantaja voi päättää muutosneuvottelut sen jälkeen, kun vähimmäisneuvotteluaika on kulunut ja neuvotteluissa on käsitelty työnantajan suunnitteleman toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja luottamusmiehen esittämät vaihtoehdot.
Jos sinulle tulee muutosneuvotteluista kysyttävää, olethan meihin yhteydessä.
Lisää tietoa
Muutosneuvottelut ja työsuhteen päättyminen ahdistavat melkein jokaista. Oma luottamusmiehesi pitää sinut ajan tasalla muutosneuvotteluiden etenemisestä ja vastaa myös neuvotteluita koskeviin kysymyksiisi. Luottamushenkilöiden tukena toimivat puolestaan lähimmän aluetoimiston sopimusasiantuntijaan sekä työehtosopimuksenne neuvotellut sopimusalavastaava .
Liiton Pro Noste- palvelusta jäsenemme saavat neuvontaa työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Ajankohtaista tietoa työttömyysajan toimeentulosta löydät Työttömyyskassa Pron verkkosivuilta.
Jatkuva vuoropuhelu parantaa vuorovaikutusta
Jatkuva vuoropuhelu on työnantajan ja henkilöstön välistä säännöllistä keskustelua, jota käydään niin työnantajan toiminnan kuin työyhteisönkin kehittämiseksi.
Vuoropuhelulla edistetään riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa.
Vuoropuhelua käydään monista asioista
Esimerkkeinä vuoropuhelussa käsiteltävistä asioista voidaan mainita
- työnantajan toiminnan kehitysnäkymät ja taloudellinen tilanne
- työpaikalla noudatettavat säännöt
- työvoiman käyttötavat ja henkilöstörakenne
- henkilöstön osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen
- työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen.
Tärkeä osa vuoropuhelua on myös sen yhteydessä laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma.
Vuoropuhelua käydään säännöllisesti
Pääsäännön mukaan vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Kaksi kertaa vuodessa on kuitenkin riittävä määrä, jos yrityksellä on palveluksessaan alle 30 työntekijää. Mikäli henkilöstö ei ole valinnut itselleen edustajia, vuoropuheluvelvoite voidaan täyttää järjestämällä kerran vuodessa yrityksen kaikille työntekijöille tarkoitettu yhteinen tilaisuus.
Vuoropuhelun organisointi ja toteuttamistapa ovat sovittavissa vastaamaan kunkin yrityksen olosuhteita. Sopia ei voida kuitenkaan siitä, että vuoropuhelua ei järjestettäisi lainkaan.
Fudut vai -neuvotteluoppaasta on apua yksityisen sektorin neuvottelutilanteissa. Valtion neuvottelutilanteissa kannattaa tutustua Yhteistoimintaneuvottelut valtiolla työvoiman käyttöä vähennettäessä -esitykseen.
Tyypillisiä kompastuskiviä yt-neuvotteluissa -esitykseen on koottu tyypillisemmät pulmatilanteet, joihin saatat neuvotteluissa törmätä.
Muutosneuvottelut ja työsuhteen päättyminen ahdistavat melkein jokaista. Yksin asian kanssa ei kannata jäädä ja ammattiapuun kannattaa tarttua ennakkoluulottomasti. Pro Noste tarjoaa jäsenillemme psykologipalveluita sekä neuvoo työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.
Ajankohtaista tietoa työttömyysajan toimeentulosta löydät Työttömyyskassa Pron verkkosivuilta.
Keräämme Prossa tietoa käynnissä olevista muutos- ja yhteistoimintaneuvotteluista seurantalomakkeen kautta. On tärkeää, että kerrot meille neuvotteluiden alkamisesta. Näin tieto neuvotteluiden alkamisesta tavoittaa hyvissä ajoin esimerkiksi liiton työttömyyskassan, jolloin voimme vaikuttaa siihen, että työttömäksi tai lomautetuiksi jäävät jäsenemme saavat työttömyyspäivärahansa joutuisasti.
Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työn tekemisestä, syntyy työsuhde. Työsuhteen vähimmäisehdot perustuvat lakeihin ja työehtosopimuksiin. Lisäksi sen molemmilla osapuolilla eli työnantajalla ja työntekijällä on oikeuksia ja velvollisuuksia työsuhteen aikana ja sen päättyessä.
Henkilöstön edustajat ovat tukenasi kaikissa työhösi liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmies on asiantuntija ja etujesi valvoja työpaikalla. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan valvoo työsuojelulain toteutumista. EWC-edustaja parantaa työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja henkilöstön ääni kuuluu myös eurooppalaisen tason kysymyksissä.