Pro Uutiset
Alueellistamiseen ottaa kantaa valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikosen ja varatoimitusjohtaja Timo Reinan selvitys alueellistamispolitiikan ja -periaatteiden uudistamisesta vastaamaan 2020-luvun toimintaympäristöä.
Alueellistamisen periaatteiden päivittäminen on tervetullutta. Ikosen ja Reinan loppuraportti esittää lukusia ehdotuksia, jotka ovat valtiosektorin henkilöstön edunvalvonnan näkökulmasta kannatettavia ja oikeansuuntaisia.
– Alueellistamista pitää tarkastella valtion virastojen tehtävien ja toiminnan sekä asiakkaiden tarpeista. Alue- ja kuntapolitiikkaan liittyvät kapea-alaiset intressit eivät saa ohjata valtion toimintojen sijoittumista, toteaa Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola.
Selvityksen mukaan velvoitteita valtion yksiköiden sijoittamisesta tai toimintojen laajentamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tulisi säätää lailla. Pron mukaan se edustaa puhtaasti vanhaa ajattelua. Pakon sijaan tulisi käyttää myönteisiä kannustimia.
Valtiontalouden tai julkisen talouden säästötavoitteet eivät saa toimia uuden alueellistamispolitiikan ajurina.
– On muistettava, ettei alueellistaminen tuo välttämättä lainkaan säästöjä, Simola jatkaa.
Tarvitaan muutosta johtamisessa, työyhteisöjen toiminnassa ja edunvalvonnassa
Tapa tehdä työtä on vuosien varrella muuttunut ja muutos jatkuu. Suuri merkitys on teknologian kehityksellä, joka on avannut täysin uusia mahdollisuuksia. Vaikka esimerkiksi etätyö on valtiolla voimakkaasti lisääntynyt, ovat virastojen väliset erot merkittäviä. Osassa virastoja on jo käytössä aidosti monipaikkainen joustotyö (esimerkiksi Maanmittauslaitos ja Väylävirasto) ja osassa etätyöhön suhtaudutaan muun muassa tietosuoja- ja -turvaongelmiin vedoten penseästi. Osa virastoja jatkaa toimipaikkaverkon supistamista (esimerkiksi Palkeet), vaikka työ voitaisiin tehdä verkossa käytännössä mistä tahansa.
– Kaikki monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työskentelyn edistämiseen liittyvät konkreettiset ehdotukset ovat kannatettavia. Esimerkiksi etä- ja joustotyön mahdollistaminen laajasti on ollut tavoitteemme pitkään, toteaa neuvottelupäällikkö Harri Sirén.
Monipaikkaista työtä ja työyhteisöjä ei voi johtaa entiseen tapaan. Vuorovaikutus, yhteydenpito ja yhteistyö edellyttää uusien toimitapojen oppimista ja omaksumista.
Kyse ei ole yksinomaan uuden teknologian käyttöönotosta ja johtamisesta, tarvitaan syvällistä asennemuutosta. Aika muutokselle on otollinen muun muassa henkilöstön osaamisen laajentamisen, oppivien organisaatioiden kehittymisen tai ilmastosyistä.
– Joudumme vääjäämättä pohtimaan myös edunvalvonnan sisältöä. Sekä keskustason että virastotason sopimukset on laadittu monilta osin vanhaan maailmaan. Esimerkiksi työaikaan ja matkustamiseen liittyvät sopimuskirjaukset sekä yhteistoiminta-, luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmät vaativat uudistamista, Sirén pohtii.