Suomessa kaikki odottavat talouden käännettä. Talouskasvun ennusteita on jouduttu alentamaan toistuvasti jo toista vuotta. Vienti ja investoinnit matavat ja toimialoista teollisuus ja etenkin rakentaminen ovat menneet pitkään taantuvissa tunnelmissa. Odotukset etenkin yksityisen kulutuksen kasvulle ovatkin suuret. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin kuihduttaneet yksityistä kulutusta ja hallituksen monet sopeutustoimet leikkaavat ostovoimaa ja kuluttajien luottamusta edelleen. Tähän asti palvelut ja kauppa ovat onnistuneet pitämään jotenkuten pintansa, mutta nyt myös kauppa on laantunut ja työttömyys on alkanut kasvaa alalla.
Yksityinen kulutus on keskeinen kasvun tekijä
Valtiovarainministeriön (VM) ennuste tämän vuoden talouskasvulle on nolla. Ensi vuonna kasvun odotetaan nousevan 1,6 prosenttiin. Ennusteen mukaan taloutta kannattelee tänä vuonna lähes yksinomaan yksityinen kulutus ja ensi vuonnakin sillä on merkittävä rooli.
Kulutuksen kasvun odotetaan syntyvän inflaation ja korkojen laskusta sekä palkkojen noususta. Inflaatio onkin painunut jo prosenttiin, mutta korkojen laskua ja sen elvyttävää vaikutusta talouteen saadaan vielä odottaa. Reaaliansiot kääntyivät nousuun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta edelleen reaaliansiotaso on lähes 15 vuoden takaisella tasolla.
Kuluttajien talous ja luottamus tulevaan ennätysalhaalla
Pitkä ostovoimaa kurittanut jakso ja tulevaisuuden epävarmuus näkyvät kuluttajien luottamuksessa. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori kävi selvästi finanssi- sekä koronakriisiä alemmalla tasolla viime vuonna ja on noussut sieltä vain vaivoin ylöspäin. Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen on alempana kuin 30 vuoteen. Omakohtaisen työttömyyden uhan koetaan nousseen jatkuvasti.
Heinäkuussa Kuluttajaliitto ja Danske Bank julkaisivat kyselytuloksensa suomalaisten taloustilanteesta. Kuluttajaliiton kyselyyn vastanneista neljäsosa ilmoitti, ettei heidän taloutensa kestä enää lainkaan menojen nousua. Danske Bankin tutkimuksen mukaan suomalaisten taloudellinen mielenrauha laski tänä vuonna ennätysalhaalle. Jo reilu kolmannes suomalaisista on vähintään viikoittain huolissaan rahojensa riittävyydestä.
Kuluttajien epävarmuutta lisäävät hallituksen toteuttamat sopeutustoimet. Leikkaukset sosiaaliturvaan, kuten asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen syövät kuluttajien ostovoimaa. Epävarmuutta lisää työelämän muuttuminen epävakaammaksi, kun muun muassa määräaikaisten työsuhteiden perusteita löysennetään, irtisanomiskynnystä madalletaan ja irtisanomistilanteessa pienten yritysten työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta kavennetaan.
Palkankorotuksilla piristysruiske talouteen
Syyskuun alussa yleisintä arvonlisäverokantaa korotetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Hallitus pyrkii korotuksella saamaan miljardi euroa lisää verotuloja. Yksityisen kulutuksen kannalta tämä on taas yksi takaisku, sillä kotitalouksien kulutusmenoista reilu 70 prosenttia kuuluu korotettavan arvolisäverokannan piiriin.
Alustavien lukujen mukaan tämän vuoden alkupuoliskolla bruttokansantuote on jäänyt runsaan prosentin alle edellisvuoden tason. Ennustetun nollakasvunkin saavuttaminen edellyttäisi reipasta nousua loppuvuonna. Talouden näkymien mukaan Suomen bruttokansantuote uhkaa jäädä kuitenkin jo toista vuotta negatiiviseksi.
Talouden vauhdittamisessa odotukset kääntyvät pian alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Tuntuvat palkankorotukset antaisivat kaivattua piristystä Suomen taloudelle. Maan kansainvälinen kustannuskilpailukyky on onneksi erittäin hyvä, mikä mahdollistaa korotukset.