Viestintä, yhteiskuntavaikuttaminen, koulutustoiminta, jäsenpalvelut ja tutkimus. Pron uuden yhteiskuntasuhdejohtajan tehtäväkenttä on laaja, mutta tehtävässä 1.7. aloittava Maria Mäkynen ei kaihda haastetta.

– On suuri kunnia aloittaa yhden Suomen suurimman ammattiliiton johtajana. Tuntuu, että olen löytänyt elämässäni paikkani, sillä tehtävässä yhdistyy moni sellainen asia, mitä olen urapolkuni varrella tehnyt, Mäkynen kertoo.

Yhteiskuntasuhdejohtaja on Prossa uusi tehtävänimike, jossa eläkkeelle siirtyvän viestintäjohtajan tehtäväkenttää painotetaan entistä enemmän yhteiskuntavaikuttamisen suuntaan. Mäkysen valinta on poikkeuksellinen, sillä alle 35-vuotiaat naisjohtajat ovat ay-liikkeessä yhä harvassa.

– Tiedän, että minut on valittu tekemään ay-liikettä rohkeammaksi ja tähän päivään. Nuoret ansaitsevat vahvan ay-liikkeen. Nyt kääritään hihat ja ruvetaan tekemään töitä, Mäkynen sanoo.

Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja työelämäkysymyksistä, Mäkynen sanoo. Tutkimuksista tiedetään, että he ovat jo etukäteen huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä. Mäkysen mukaan tarvittaisiin rohkeaa keskustelua siitä, miten työelämä muutetaan kestävämmäksi.

– Nämä ovat kysymyksiä, jotka kiinnostavat nuoria. Mutta onko ay-liike kyennyt viestimään niistä nuorille nuorten tavalla? Nuoret keskustelevat näistä asioista somessa, eivät välttämättä työpaikoilla. Monen nuoren työ ei ole työpaikkakeskeistä, eikä työyhteisöä välttämättä samalla lailla ole.

Työelämän haasteet ovat muuttuneet

Mäkynen kertoo arvostavansa ay-liikkeen vahvaa roolia suomalaisessa yhteiskunnassa ja sopimiseen liittyvää kulttuuria, jolla suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu.

– Työelämää kohtaavat haasteet ovat kuitenkin uusia ja keinot, jotka ay-liike on ansiokkaasti saavuttanut, eivät kaikki päde enää tähän aikaan, Mäkynen sanoo.

Työ ei ole välttämättä enää aikaan ja paikkaan sidottua. Fyysisestä, suorittavasta työstä on siirrytty koko ajan enemmän asiantuntijatyöhön, josta Mäkynen käyttää sanaa tietokykytyö.

– Se kuvaa sitä, että kaikilla aloilla tarvitaan yhä enemmän kognitiivisia taitoja, tietokykyä. Se aiheuttaa haasteita, sillä työvälineestä eli omasta päästämme emme pääse vapaalla eroon.

Mäkysen mukaan Pro pyrkii vastaamaan työelämän murrokseen edistämällä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja fyysistä ja psykologista turvallisuutta. Sitä tehdään niin työpaikkatasolla kuin valtakunnallisesti tes-neuvottelupöydistä ministeriöiden kehityshankkeisiin.

Psykologisesti turvallisen työn rakenteet tukevat työssä jaksamista niin, että työ on kestävällä tasolla eikä ihminen kuormitu liikaa.

– Työhyvinvoinnista puhutaan hyvin yksilökeskeisesti, esimerkiksi yksilön oikeutena päästä terapiaan. Samaan aikaan meidän pitäisi puhua siitä, ovatko työpaikan rakenteet kunnossa. Jos juurisyihin ei päästä kiinni, kymmenenkään vuoden terapia ei auta, Mäkynen sanoo.

Pro pääsee vaikuttamaan työelämän kehittämiseen näköalapaikalta, sillä sen piiriin kuuluvat kaikki työmarkkina-alat sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamatta.

– Teemme työnantajaliittojen kanssa jatkuvasti yhteishankkeita, joissa eri haasteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja. Viestinnällä tulee nostaa tärkeitä kysymyksiä julkiseen keskusteluun, minkä lisäksi asioihin voi vaikuttaa tapaamalla päättäjiä, työnantajien edustajia ja koulutuksenjärjestäjiä, Mäkynen kertoo.

Feminismiä työelämään

Mäkysen mukaan työelämä tarvitsee entistä enemmän feminististä otetta. Palkkatasa-arvo ei ole kehittynyt 25 vuoteen, eikä isillä ole vieläkään samaa oikeutta vanhempainvapaisiin kuin äideillä. Lisäksi työpaikoilla tapahtuu edelleen raskaussyrjintää.

– Erityisesti nyt, kun sopimusjärjestelmää yritetään murtaa, heikossa asemassa ovat naiset ja eri vähemmistöihin kuuluvat. Näihin asioihin puuttuminen on feminististä työelämäkehitystä.

Mäkysen mukaan ay-liike on aina ollut feministinen, sillä sen keskiössä on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tuominen työelämään. Tehtävää riittää silti yhä.

Pron yhteiskuntasuhdejohtaja johtaa asiantuntijatyötä neljällä eri toiminta-alueella. Mäkysen mukaan johtajuus on palveluammatti, sillä johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa muiden työ kestävällä tavalla.

– Työssä pitää olla yhteiset, selkeästi lausutut tavoitteet. Asiantuntijuuden mahdollistaminen on sitä, että innostan työntekijöitä omaan työhön kohti meidän strategisia tavoitteitamme ja luon motivoivaa ja hyvää ilmapiiriä.

Maria Mäkynen

• yhteiskuntatieteiden maisteri ja koulutussosiologian ja -politiikan maisteri
• työn murroksen väitöskirjatutkija
• tutkinut myös koulutuksen periytyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä
• toiminut eduskunnassa muun muassa kansanedustaja Sanna Marinin poliittisena avustajana
• työskennellyt opettajana ja koulutussuunnittelijana
• Työväen Sivistysliiton entinen koulutuspäällikkö ja projektipäällikkö
• pitänyt Prossa Feministinen talous -podcastia