Pron jäsenet valitsevat syksyllä jälleen liiton korkeimman päättävän elimen, satajäsenisen edustajiston kaudelle 2024-2028. Edustajistovaalit ovat 12.8.–19.9. ja niissä ehdolla 207 henkilöä.
Ehdokkaita on hieman vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, joissa ehdolla oli 216 jäsentä. Varsinaisten edustajien lisäksi vaaleissa valitaan enintään sata yleisvarajäsentä.
Edustajisto päättää suuntalinjoista, joiden perusteella Pro toimii jäsentensä edunvalvonnan tukemiseksi. Se vahvistaa liiton toimintalinjat, valitsee liiton puheenjohtajan ja hallituksen sekä valvoo hallituksen toimintaa.
Lisäksi se muun muassa vahvistaa liiton tilinpäätöksen, myöntää vastuuvapauden vastuuvelvollisille sekä päättää jäsenmaksusta ja yhdistyksille palautuvasta jäsenmaksuosuudesta. Edustajisto päättää myös liiton keskusjärjestöön kuulumisesta.
– Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa, tarvittaessa useammin. Yleensä kokous järjestetään Kirkkonummen Majvikissa, joka on Pron perinteinen kokouspaikka, Pron järjestöpäällikkö Pasi Nieminen kertoo.
Koko Suomi edustettuna
Äänestäminen edustajistovaaleissa tapahtuu sektoreittain. Teollisuussektorilla ehdokkaita on 59, palvelusektorilla 38, finanssisektorilla 34, ICT- ja viestintäsektorilla 32 ja julkisella sektorilla 44. Palvelu- ja finanssisektoreilla sekä julkisella sektorilla äänestetään valtakunnallisesti, muilla alueellisesti.
-Sektorit ovat itse voineet valita, tapahtuuko äänestäminen valtakunnallisesti vai alueellisesti. Äänestystavasta riippumatta henkilöt valitaan edustajistoon sektorien ja alueiden mukaan kiintiöityinä paikkoina, Nieminen kertoo.
Kiintiöt turvaavat edustajiston alueellisen edustavuuden. Niemisen mukaan ehdokkaiden määrä on suhteutettu kunkin sektorin ja alueen jäsenmäärään.
Vaalialueet jakautuvat Pron aluetoiminnan mukaisesti Pohjois-Suomeen (22 ehdokasta), Itä-Suomeen (29 ehdokasta), Länsi-Suomeen (70 ehdokasta) ja Etelä-Suomeen (86 ehdokasta).
Ehdokkailla vankka kokemus ay-toiminnasta
Ehdokkaiden sukupuolijakauma on hyvin tasainen, sillä naisia ehdokkaista on 105 ja miehiä 102. Niemisen mukaan nais- tai miesehdokkaille ei ole asetettu kiintiöitä, mutta Pron sääntöjen mukaan sukupuolijakauma tulee huomioida vaaleissa.
Edustajistopaikkaa tavoittelevien keski-ikä on noin 52 vuotta. Vaikka nuorten jäsenten määrä Prossa on kasvanut, nuoret ovat yhä ehdokkaiden selvässä vähemmistössä.
– 20-35 -vuotiailla on usein muutakin mielessä, esimerkiksi perheen perustaminen tai opiskeleminen. On luonnollista, että ay-toiminta tulee monelle mukaan vasta sitten, kun perhe on perustettu, opiskelut suoritettu ja työpaikka saatu, Nieminen sanoo.
Ehdokkaita Nieminen kuvailee yleensä ay-liikkeessä pitkään toimineiksi, tunnetuiksi ja valmiin äänestäjäkunnan omaaviksi ihmisiksi. Ehdokkaita ovat voineet asettaa sekä Pron jäsenyhdistykset, että vähintään 20 jäsenen muodostamat valitsijayhdistykset.
Äänelläsi on väliä
Niemisen mukaan on arvokas asia, että Pron jäsenet valitsevat suoraan edustajiston. Siitä huolimatta edustajistovaalien äänestysprosentti jää usein matalaksi.
– Edustajiston toimintaa voi olla vaikea hahmottaa ja se voi vaikuttaa etäiseltä. Vaalien idea on kuitenkin sama kuin eduskuntavaaleissa. Kun antaa äänestämällä valtakirjan ihmiselle, jonka mielipiteet vastaavat omia, voi ohjata liiton toimintasuuntaa. Äänestämällä vaikutat, Nieminen kannustaa.
Äänestäminen tapahtuu sähköisesti. Äänioikeutettuja ovat Pron työelämässä tai työmarkkinoiden käytettävissä olevat sekä työmarkkinoilta tilapäisesti poissa olevat henkilöjäsenet, jotka ovat merkittyinä jäsenrekisteriin 2.8.2024.
Kullekin äänioikeutetulle lähetetään oman vaalipiirin äänestysmateriaali ja ehdokaslista. Ehdokkaisiin voi tutustua 3. kesäkuuta avattavassa vaalikoneessa.
Kuva on viime vuoden syysedustajistosta.