Hyppää pääsisältöön

Eikä tikkuakaan mene hukkaan

Vasemmalta kuvassa Pron ylläpitopäällikkö Janne Räsänen, integraattijohtaja Vesa Volmari, puheenjohtaja Jorma Malinen, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Harri Kärkkäinen sekä luottamusmies Janne Hyvönen.
Vasemmalta kuvassa Pron ylläpitopäällikkö Janne Räsänen, integraattijohtaja Vesa Volmari, puheenjohtaja Jorma Malinen, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Harri Kärkkäinen sekä luottamusmies Janne Hyvönen.
1 000 työntekijää, 500 urakoitsijaa, 180 kesätyöntekijää. Satoja kilometrejä putkea, tuhansia kilometrejä johtoa. Kaukaan tehdasalue Lappeenrannassa on valtava.

Pro Uutiset/Päivi Vuorivirta

UPM Kaukaan tehtaiden porteille kuljetetaan päivittäin 270 kuormaa puuta. Porttien takana on maailman monipuolisin metsäteollisuusintegraatti, jossa valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta sellua, aikakauslehtipaperia, sahatavaraa, energiaa sekä biopolttoaineita.

125 vuotta kiertotaloutta

Rullatehtaantieltä, Kaukaan tehdasalueen perimmäisestä nurkasta löytyy vanha lankarullatehdas. Vuonna 1892 perustetun tehtaan viereen nousi muutamaa vuotta myöhemmin sellutehdas, joka alkoi hyödyntää lankarullien sorvausjätettä.

Vuonna 2015 samoihin tiloihin syntyi Lappeenrannan biojalostamo, jossa valmistetaan mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä ja uusiutuvaa naftaa.

Eikä raakamäntyöljy lisää hakkuita tai vaikuta maankäyttöön. Sitä syntyy sellunkeiton tähteenä.

– UPM:n tavoitteena on fossiiliton tulevaisuus. Biotaloudessa on rajattomat mahdollisuudet, kertoo käyttöpäällikkö Risto Kotilainen.

– On hienoa, että UPM on investoinut Lappeenrantaan merkittävästi. Globaalissa kilpailussa on tärkeää, että investoinnit jatkuvat myös tulevaisuudessa, innostuu liiton puheenjohtaja Jorma Malinen.

– UPM:n vastaus kaupungistumiseen, ilmastonmuutokseen ja vastuullisuuteen on uudet innovaatiot ja kierrätettävät materiaalit, jatkaa Kotilainen.

Kiertotalouskasvatus aloitetaan Lappeenrannassa jo varhain.

– Teemme yhteistyötä alueen päiväkotien kanssa. Viemme lapsia istuttamaan puita, järjestämme askarteluhetkiä ja viemme päiväkodeille sellua ja paperia askartelutarvikkeiksi, jatkaa sidosryhmäsuhdepäällikkö Katja Tiikasalo.

Ja keskellä kohoaa sellutehdas

Keskellä Kaukaan tehdasaluetta seisoo sellutehdas. Sen koneet pyörittävät vuosittain 770 000 tonnia sellua, josta jalostetaan pehmopaperia, kartonkia ja aikakauslehtipaperia. Koivusta ja havusta.

Sellutehtaan johtaja, integraattijohtaja Vesa Volmari kertoo, että Kaukaan tehtaiden raaka-aine pyritään tuomaan läheltä. Kahden sadan kilometrin säteeltä Lappeenrannasta.

Kaukaalla kaikki on lähellä.

Komentokeskus päivystää 24/7

Biojalostamo ja sellutehdas pyörivät viidessä vuorossa. Kellon ympäri. Vuorokauden ympäri. Vuoden ympäri. Komentokeskuksen näytöt eivät sammu koskaan. Koko laitoksen pyörittämisestä oman vuoronsa aikana vastaa vuoromestari.

– Johdan omassa vuorossani sellutuotantoa, henkilöstöä ja kunnossapitoa, kertoo vuoromestari, prolainen luottamusmies Janne Hyvönen.

Kuuttakymmentä prolaista jäsentä edustava Hyvönen on huolissaan tehdastyöntekijöiden työkuormasta.

– Eläkeiät ovat karanneet ja työkuorma on kasvanut. Mietimme aidosti, miten jaksamme eläkeikään asti.

– Pro on paikallisen sopimisen takana ja tukena, vakuuttaa Malinen. – Te tunnette itse tehtaalla parhaiten oman työnne, meidän tehtävämme Ruoholahdessa on tukea sitä sovittujen reunaehtojen puitteissa.

Malinen tietää, mistä puhuu ja tuntee Hyvösen ongelman. Hänen työuransa on alkanut Porvoon jalostamolla.

Prolainen varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Harri Kärkkäinen kertoo, että paikallinen sopiminen on Kaukaalla liikahtanut eteenpäin. – Molemmat osapuolet kuuntelevat toisiaan. Sopimisen avaimet ovat löytyneet.

Kärkkäinen on sähköautomaation työnjohtaja. Hänen vastuullaan ovat sellutehtaan sähkön jakelu, infrastruktuuri ja sähkö. Hyvönen ja Kärkkäinen vastaavat siitä, että sellutehdas pyörii kellon ympäri. Vuorokauden ympäri. Vuoden ympäri.