Hyppää pääsisältöön

Eläkeyhtiöiden palkkakeskustelussa tarvitaan kokonaiskuvaa 

Antti Hakala
KirjoittanutAntti Hakala
KuvaSalla Merikukka
Antti Hakala
Helsingin Sanomien eläkeyhtiöiden palkitsemista käsitellyt uutinen nosti esiin tärkeitä kysymyksiä, mutta jätti varjoon toimialan erityispiirteitä. Pelkkä keskipalkkojen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa työeläkeyhtiöiden työstä, henkilöstörakenteesta tai palkitsemisen perusteista. 

Helsingin Sanomat uutisoi 11.6. eläkeyhtiöiden palkkauksesta ja palkitsemisesta. Kirjoituksen sävy oli varsin raflaava eikä luonut aivan kokonaista kuvaa todellisuudesta. 

Eläkeyhtiöillä on tärkeä rooli eläkejärjestelmän toimeenpanossa ja eläkeuudistusten toteuttamisessa. Kyse on tehtävistä, joissa ei yksinkertaisesti ole varaa epäonnistua. Eläkepäätösten ja -maksatuksen on toimittava luotettavasti kaikissa tilanteissa. 

Työeläkeyhtiöiden henkilöstörakenne poikkeaa monesta muusta finanssialan yrityksestä. Alalla työskentelee paljon erityisasiantuntijoita, mikä näkyy luonnollisesti myös palkkatasossa. Pelkkien keskipalkkojen tarkastelu ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Työeläkeyhtiöissäkin on hyvin erilaisia tehtäviä ja palkkahajontaa, eikä kaikkien työntekijöiden ansiotasoa voi niputtaa yhden keskiarvoluvun alle. 

Vakuutusalan työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset ovat jo pitkään olleet yleisen linjan mukaisia. Alalla käytössä oleva palkkakeskustelumalli perustuu siihen, että osa palkankorotuksista jaetaan kaikille samansuuruisena yleiskorotuksena ja osa kohdennetaan henkilökohtaisen suoriutumisen, osaamisen kehittymisen ja kokemuksen perusteella. 

Myös tulospalkkaus kuuluu monen työeläkeyhtiön palkitsemisjärjestelmään. Sen avulla voidaan palkita hyvistä tuloksista ja kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen. Tässä suhteessa työeläkeyhtiöt eivät poikkea muusta työelämästä. Toki tulospalkkauskin toimisi paremmin, jos siitä sovittaisiin paikallisesti tai työehtosopimuksella. 

On myös hyvä muistaa, että työeläkeyhtiöt ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa voimakkaasti. Tämä on näkynyt henkilöstön arjessa. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty useissa yhtiöissä, henkilöstöä on vähennetty ja työmäärä on monin paikoin kasvanut. 

Toimialojen väliset palkkavertailut voivat olla kiinnostavia, mutta ne eivät yksin kerro kovin paljon. Jos työeläkeyhtiöiden palkkatasoa halutaan arvioida, vertailun pitäisi perustua ennen kaikkea tehtävien vaativuuteen, henkilöstörakenteeseen ja siihen, miten palkat sijoittuvat suhteessa muihin työeläkeyhtiöihin. Näin saadaan huomattavasti tarkempi kuva kuin pelkkiä keskipalkkoja vertailemalla. 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja.