Filippiiniläisellä Toyota Aisinin tehtaalla työntekijä ja liittopuheenjohtaja Charlie Sibulo nostaa kätensä. Voivatko täältä lähtevät työntekijät liittyä Suomessa ammattiliittoon, hän kysyy.

Siirtolaisuus ja työn perässä muuttaminen nousivat puheenaiheeksi monessa eri yhteydessä Pron tavatessa ay-liikkeen edustajia Manilassa loppuvuonna 2023. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä – kyseessä on paitsi tilastot, myös elämänkohtalot. Myös Filippiiniläisille yrityksille siirtolaisuus on haaste, sillä osaava työväestö valuu ulkomaille.

Filippiineillä jopa kymmenen prosenttia bruttokansantulosta muodostuu varoista, jotka työn perässä ulkomaille muuttaneet työläiset lähettävät kotiin perheilleen. Näihin rahalähetyksiin perustuu moni talonrakennushanke ja eläketurva. On arvioitu, että 40 prosenttia yli 15-vuotiaista filippiiniläisistä on elinikäisiä maastamuuttajia.

Miksi Filippiineiltä lähdetään?

Ydinongelma on se, että työpaikkoja syntyy vain vähän. Maassa toimivat yritykset kohtaavat haasteita niin korkean sähkönhinnan, puutteellisen infrastruktuurin, kankean byrokratian kuin rehottavan korruptionkin suhteen. Tämä luo työmarkkinoille ja työntekijöiden keskuuteen epävarmuutta.

Tapaamamme YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n maajohtajan Khalid Hassanin mukaan esimerkiksi rakentamissektorilla on paljon haasteita, jotka johtuvat epävarmoista lyhytaikaisista työsuhteista ja pitkistä alihankintaketjuista. Samoja ongelmia on myös kaivosteollisuudessa, jossa esiintyy lisäksi paljon työsuojelu- ja työturvallisuusongelmia.

Niin sanottujen oikeiden töiden puuttuessa epävirallinen talous kukoistaa, ja ihmiset riipivät elantonsa mistä saavat. Ulkomailla houkuttelevat paremmat palkat – esimerkiksi sairaanhoitajan keskipalkka Filippiineillä on noin 250 euroa kuukaudessa.

Ammattiliiton tapaamisessa paikallisella PKI:n tehtaalla kävi ilmi, että moni lähtee maasta kotitaloustöihin Israeliin. Yhdessä vaiheessa työn toivossa matkattiin Taiwaniin, nyt myös Puolaan ja Unkariin. Kansainväliset ammattiliittojen kattojärjestöt pohtivatkin nyt kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia siirtotyöläisiä koskien.

Vallalla muuttoliikkeen sukupuolittuminen – entä mikä on ammattiliittojen rooli?

Yli puolet filippiiniläisistä elinikäisistä muuttajista on naisia. Oppositiosenaattori Risa Hontiveros on huolissaan sekä muuttoliikkeen sukupuolittumisesta että ilmiön normalisoitumisesta.

”Voidaan perustellusti puhua siirtolaisuuden sukupuolittumisesta. Kyseessä ei kuitenkin ole yksinomaan naisia, vaan koko yhteiskuntaa koskeva asia. Työjärjestö ILO on perustanut osaston siirtotyöläiskysymykselle, ja jopa ministeriöihin perustetaan siirtolaisuutta koskevia vakituisia yksiköitä, vaikka asiaan pitäisi puuttua – ei hyväksyä”, Hontiveros huokaisee.

Filippiinit ei halua näyttäytyä työvoimavarastona, josta ainoastaan lähtee työntekijöitä maailmalle. Se haluaa, että liikkuvan työvoiman asemasta ja oikeuksista pidetään hyvää huolta kohdemaassa. Senaattori Hontiveros nostaa nykytilanteessa tärkeiksi ratkaisuiksi maiden kahdenväliset sopimukset ja mahdollisuuden siirtää kohdemaassa ansaitun eläkkeen kotimaahan, jos sinne palaa.

Myös ammattiliitoilla on mahdollisuus ottaa työperäisessä maahanmuutossa ja kansainvälisessä rekrytoinnissa isompi rooli. On keskeistä, että Suomeen tuleville työntekijöille kerrotaan heidän oikeuksistaan, työehtosopimuksista ja ammattiliittojen tuesta ja että heidän työehtojaan valvotaan myös käytännössä. Ei ole suomalaisenkaan työläisen etu, että ulkomailta tullaan töihin suomalaisia huonommilla ehdoilla, sillä silloin poljetaan koko alan työehtoja.

Kuka työehtosopimusten soveltamisen varmistamisesta sitten vastaa? Miten varmistetaan työehtojen toteutuminen kansainvälisessä rekrytoinnissa? Miten kitkeä liikkuvan työntekijän rekrytointiprosessin epärehellisiä toimijoita ja tapoja, kuten kohtuuttomia välitysmaksuja tai matkakustannuksia? Haasteita piilee myös maahan tulevien asiantuntijoiden pätevöitymispolussa: filippiiniläinen huippukoulutettu sairaanhoitaja saattaa helposti päätyä Suomeen lähihoitajan töihin.

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen nosti tapaamisissamme esiin saksalaisen mallin, jossa intialaisille it-ammattilaisille annetaan kielikoulutusta jo ennen Saksaan lähtöä.

Kansainvälinen rekrytointi kasvussa – Suomi suosittu kohdemaa

Tapasimme Filippiineillä myös Suomen suurlähettiläs Juha Pyykköä. Suomen suurlähetystö perustettiin hiljattain uudelleen, ja kansainvälisen rekrytoinnin kysymykset ovat vahvasti senkin agendalla.

Vuonna 2022 suurlähetystö käsitteli yli 2 500 oleskelulupahakemusta, joista valtaosa liittyi työperäiseen maahanmuuttoon. Hakijoissa oli erityisesti sairaanhoitajia ja kokkeja sekä metalliteollisuuden, kuten laivanrakennuksen, ammattilaisia. Hakemusten määrä on nousussa.

Katsotaan hetki tilastoja. Helsingin Sanomien mukaan viime vuosina nopeimmin on kasvanut juuri Aasiasta tulevien määrä. Heidän osuutensa Suomeen muuttavista on kolmasosa. Vuosituhannen alusta vieraskielisten työllisten määrä Suomessa on peräti kuusinkertaistunut, ja koko 2000-luvun työvoimakehitys on ollut maahan muuttajien varassa. Maahan muuttaneista suhteellisesti vähemmän työskentelee johtajina ja asiantuntijatehtävissä kuin valtaväestöstä. Kuitenkin esimerkiksi hiukan suurempi osuus (4,3 prosenttia) heistä on esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoita kuin kantasuomalaisista (kolme prosenttia).

Usein tilastojen valossa kuitenkin unohtuvat ihmiset. Manilan ja Aasian suurkaupunkien lentokentillä muovisia virallisten papereiden kansioita kantavat ihmiset ovat tuttu näky – tuhannet ja taas tuhannet lähtevät maasta paremman elannon toivossa. Heidän tulojensa varaan rakentuu kokonaisten sukujen toivo paremmasta elämästä.

Mutta palataan kätensä nostaneeseen Charlie Sibuloon. Voivatko Filippiineiltä lähtevät työntekijät liittyä Suomessa liittoon, hän kysyi. Kyllä voi, vastasimme yksissä tuumin. Työ tietoisuuden kasvattamiseksi on alkanut.

Salla Matilainen

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron viestintäpäällikkö, joka vaikuttui Filippiineillä erityisesti paikallisten kollegojensa omistautuneisuudesta demokratian rakentamiseen ja rakkaudesta karaokeen.