Palkansaajien ääni on tärkeä EU-parlamentissa. Ilman parlamenttia monet palkansaajille tärkeät lakialoitteet voisivat vesittyä. Päättyvällä kaudella nähtiin monia neuvotteluja, joissa neuvosto yritti vesittää palkansaajalle tärkeitä lakialoitteita, mutta parlamentti neuvotteli tiukasti työntekijät huomioiden. Lopputulokset säilyivät kohtuullisina – ei kuitenkaan aina täydellisinä.
Mitä tärkeitä lakeja saatiin aikaan?
Tällä kaudella on edistetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin aloitteita. Sosiaalipilari kattaa kaikkiaan 20 pääotsikkoa työelämän ja sosiaaliturvan eri aloilla. Osassa EU:lla on toimivaltaa säätää lakeja ja osa on kansallisen sääntelyn asioita, joissa EU voi antaa suosituksia ja ohjata jäsenmaita poliittisesti.
Prolaisten kannalta tärkein oli palkka-avoimuusdirektiivi, jonka myötä yli 100 työntekijän yrityksissä on tehtävä palkkavertailu. Jos sukupuolien välinen palkkaero on yli 5 prosenttia, yrityksen on tehtävä ammattiliittojen kanssa palkkavertailu ja toimintasuunnitelma tilanteen korjaamiseksi. Kansallinen lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään kesäkuussa 2026.
Vähimmäispalkka- eli minimipalkkadirektiivi velvoittaa jäsenvaltion seuraamaan vähimmäispalkkoja, joita voidaan säädellä työehtosopimuksilla (viisi jäsenvaltiota) tai lakisääteisellä minimipalkalla (loput 22 jäsenmaata). Merkittävä linjaus direktiivissä on, että työehtosopimusten kattavuus tulisi olla 80 prosenttia. Jos näin ei ole, niin jäsenvaltion tulee laatia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpidesuunnitelma, miten tähän päästää. Tällä hetkellä vain 8 maata 27 jäsenvaltiosta yltävät tavoitteeseen. Suomessa tes-kattavuus on 89 prosenttia, mutta ilman yleissitovuutta pudottaisiin yksityisellä sektorilla alle 70 prosentin. Jäsenvaltioiden on täytettävä direktiivin vaatimukset marraskuun 2024 puoliväliin mennessä. Suomessa muutos on vähäinen, koska meillä palkat määräytyvät työehtosopimustoiminnan kautta, mutta esimerkiksi palkkojen tilastoinnin parantamiseen olisi tarvetta.
Keväällä käytiin tiukkoja neuvotteluja parlamentin ja neuvoston kesken alustatyöntekijöiden direktiivistä ja eurooppalaisesta yritysvastuudirektiivistä. Molemmat direktiivit ovat tärkeitä. Alustatyöntekijöiden on jatkossa helpompi päästä työntekijäasemaan. Lisäksi alustoja ohjaavat algoritmit tulevat läpinäkyvimmiksi ja työntekijät saavat tietoa niiden toiminnoista.
Vaikka yritysvastuudirektiivi lopulta koskeekin vain suurimpia yrityksiä, se koskee myös alihankintaketjuja ja sisältää säännöt vuoropuhelulle henkilöstön edustajien kanssa. Laimennettunakin se antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet valvoa ihmis- ja työoikeuksia myös alihankintayrityksissä. Parlamentti taisteli tiukempien sääntöjen puolesta, mutta lopulta vaihtoehdoksi jäi laihan sopu hyvä tai direktiivin hylkääminen. Ay-liike tuki laihaa sopua ja niin myös parlamentin enemmistö.
Mitä lakialoitteita on tulossa?
Kaksi tärkeää uudistusta jäi kesken. Parlamentti teki oma-aloitemietinnön eurooppalaisia yritysneuvostoja (EWC) koskevan direktiivin uudistamisesta, ja tältä pohjalta komissio antoi asiasta lakiesityksen. Uuden parlamentin kanta on äärimmäisen merkittävä, jotta uudistus etenee palkansaajien tiedonsaannin ja kuulemisoikeuksien kannalta oikeaan suuntaan.
Tuleva parlamentti saa pian esityksen etätyödirektiivistä. Etätyön sääntely perustuu Euroopassa vuoden 2002 työmarkkinaosapuolten sopimukseen. Työelämä on oleellisesti muuttunut, mutta eurooppalaiset työnantajajärjestöt eivät suostuneet sopimaan tarvittavista uudistuksista. Komissio tarttui asiaan, ja nyt on menossa työmarkkinaosapuolien kuuleminen.
Ammattiliittojen toivelistalla on muun muassa direktiivi psykososiaalisesta työsuojelusta, sääntely tekoälyn käytölle työelämässä ja julkisten hankintojen direktiivin päivitys. Pro esittää lisäksi lakko-oikeuksien eurooppalaista sääntelyä ja ammattiliitojen joukkokanneoikeutta, jotta palkansaajien oikeusturva paranisi.
Muista äänestää
Äänestämällä palkansaajamyönteistä ehdokasta vaikutat siihen, millainen tulevaisuuden työelämä on Euroopassa, mutta myös Suomessa.
Kirjoittaja on Euroopan työelämän kehitystä tarkkaileva Pron kehityspäällikkö.
Lue lisää Pron EU-vaalitavoitteista täältä
