Pro Uutiset
Dokumentaatiovaatimukset, rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet ja muu lisääntynyt EU-sääntely nostavat pohjoismaiset finanssialan työntekijöiden stressitasoa, kertoo tuore tutkimus. Lisääntyneeseen sääntelyyn liittyvää työtä tehdään vähenevällä väellä johdon suoritustavoitteiden ja työn dokumentaatiovaatimusten puristuksessa.
Pelkkää lisääntynyttä sääntelyvaatimusta ei voi syyttää. On fakta, että uudet sääntelyn tuomat vaatimukset on vain lisätty aikaisempien työtehtävien päälle. Tämä koskee erityisesti dokumentaatioon liittyviä vaatimuksia. Lisääntyneen dokumentaatiovaatimusten tarkoituksena on ollut lisätä kuluttajan suojaa, mutta on vaikeaa nähdä miten tämä täysin toteutuu, jos finanssialan työntekijöillä on vähemmän aikaa antaa neuvontaa ja informaatiota.
– Huolena on, että finanssialan työntekijöiden terveys ja pankkien asiakkaiden kuluttajansuoja kärsivät. Riittävä aika ja resurssit ovat avain sille, että työntekijät voivat tarjota luotettavaa finanssialan neuvontaa kertoo finanssialan sopimusalavastaava Jarmo Paananen Prosta.
Hän osallistuu tänään finanssialan seminaariin, jossa julkaistaan Nordic Financial Unionsin tutkimus "Coping with Complience" sääntelyn vaikutuksista finanssisektorin työhön Pohjoismaissa.
Lainsäädäntö unohti työntekijänäkökulman
Pankkikriisiin asti sääntelyä pyrittiin vähentämään. Euroopan komission vastaus eurokriisiin vuoden 2008 jälkeen oli noin 40 lainsäädäntöehdotusta, joilla uudistettiin lainsäädäntöä. Tarkoitus oli ehkäistä tulevia kriisejä.
Siksi sääntelytaakka on lisääntynyt huomattavasti. Samaan aikaan työntekijöiden määrä pohjoismaisella finanssisektorilla on vähentynyt selvästi.
Yhtälö johtaa siihen, että työntekijöihin kohdistuva paine on kasvanut. Sillä on kaksi seurausta: se nostaa työntekijöiden stressiä ja heikentää kuluttajansuojaa, kun rahoitusalalla ei ole riittävästi aikaa kertoa asiakkaille tuotteista.
Asia selvisi, kun pohjoismainen finanssialan henkilöstöjärjestö NFU tutki sääntelyn vaikutuksia finanssialan työntekijöiden työhön.
Tutkimus tehtiin finanssituotteiden myynnin ja neuvonnan parissa työskentelevien työstä. Kyselyyn vastasi yhteensä 215 finanssialan luottamusmiestä Tanskasta, Ruotsista Suomesta, Norjasta ja Islannista. Vastaukset edustavat 35 000 pohjoismaisella finanssisektorilla työskentelevää.
Hyvää palvelua vai hyvää hallintoa?
NFU:n tutkimuksen tulokset kertovat rahoitusalan työntekijöiden lisääntyneestä työpaineesta ja halusta hoitaa asiakaskohtaamiset niin, että asiakkaat saa hyvää neuvontaa ja tietoa.
Pohjoismaisista vastaajista 49 prosenttia kertoo, että yksi tai useampi hänen edustamistaan jäsenistä on kokenut eturistiriitaa hyvän asiakaspalvelun ja sääntöjen ja prosessien seuraamisen välillä. Syynä on rajoitettu työaika ja liian monimutkaiset ja aikaa vievät sääntelyvaatimukset.
Suurin osa vastaajista myöntää, että neuvonnan laatu ja asiakkaan ymmärtäminen on parantunut jossain määrin, mutta osa oli sitä mieltä, että nämä olivat laskeneet. Sääntelyn vaatima dokumentaatio on lisännyt asiakkaan suojaa, mutta on vaikea nähdä, miten he hyötyvät vähenevästä neuvonta-ajasta.
On huolestuttavaa, että asiakkaalle ei tarjota tiettyjä palveluja, koska niihin liittyy liikaa dokumentaatiota. Tutkimuksesta käyt ilmi, että esimerkiksi pienen jatkuvan säästämisen tarjoaminen asiakkaalle voi jäädä siksi, että siihen liittyy vaatimus mittavasta dokumentaatiosta.
– Finanssialan työntekijät haluavat keskittyä mieluummin palveluun, joka tuottaa arvoa asiakkaille, kuin käyttää työaikaa turhalta vaikuttavaan hallinnolliseen työhön. Hyvä työsuoritus vaatii riittävästi aikaa ja resursseja. Se on myös avain luottamuksen rakentamiseen finanssisektorilla, toteaa Michael Budolfsen, NFU:n puheenjohtaja.