Lisää potkua sääntöjen valvontaan!
– Säännöksistä ei ole pulaa, mutta niiden valvonta saisi olla terävämpää. Sääntöjä on koko ajan muutettu eivätkä alan toimijat ole pysyneet perässä.
Viranomaisvalvonta ripeämmäksi
– Jos valvonta tapahtuu vasta parin vuoden päästä, ei urakan toteuttanutta yritystä ole välttämättä enää olemassakaan.
Lisää resursseja viranomaisille
– Poliisin talousrikollisuuden tutkintaa pitäisi lisätä, ja kuitenkin poliisin säästötoimet murentavat kiinnijäämisriskiä. Käteisen palkanmaksu pitäisi kieltää ja kuittikauppa saada kuriin.
Viranomaisten tietojen vaihdon mahdollisuutta pitäisi lisätä
– Nyt tiukat tietosuojamääräykset suojelevat harmaan talouden toimijoita.
Liiketoimintakieltoja käytetään mahdottoman vähän
– Niistä pitäisi tehdä näkyvämpiä häpeärangaistuksia. Viranomaiset eivät saa liiketoimintakieltoja muista maista tietoonsa ja bulvaanin kautta ei lainkaan. Pitäisi olla varmaa, ettei törkeästi ja tahallaan pelisääntöjä rikkonut huijari voi jatkaa toimintaansa.
Keinoja harmaan talouden suitsimiseen kommentoi Tuovi Orpana.
Syyskuusta alkaen rakennustyömailla liikkuvien on lisättävä kuvalliseen henkilökorttiinsa
veronumero ja y-tunnus. Suomalaisilla veronumero jo on, ja ulkomaisten
työntekijöiden on se haettava. Operaation tarkoitus on estää pimeä palkanmaksu. Myös Pron
rakennustyömailla asioivat asiamiehet toimivat näin.
Pro Uutiset/Katja Palhus
Harmaa talous rehottaa työvoimavaltaisilla aloilla kuten rakentamisessa, kiinteistöpalveluissa, kuljetuksessa ja ravitsemusliikkeissä.
Päällisin puolin harmaa talous näyttää lailliselta liiketoiminnalta, paitsi että osa voitosta syntyy kun yritys jättää maksamatta lakisääteiset maksut ja verot. Valtiolta jää siksi saamatta joka vuosi noin viisi miljardia veroeuroa, ja Helsingin kaupungin budjetissa menetys vastaa noin yhtä kunnallisveroprosenttia.
– Työmarkkinajärjestöissä on keskusteltu siitä, pitäisikö esimerkiksi siivous- ja kiinteistöpalveluille laskea minimihintalappu. Mehän tiedämme työehtosopimuksen mukaiset palkat ja niistä aiheutuvat kulut, kertoo palvelusektorin johtaja Tuovi Orpana Ammattiliitto Prosta.
Minimihintalappu suojelisi rehellisiä yrittäjiä kilpailutuksessa, jossa haetaan halvinta palveluntarjoajaa. Kuntien virkamiehet eivät voisi tietämättömyyttään tai vahingossa valita epäreilua yrittäjää siivoamaan kunnan päiväkoteja. Minimihintalappu kertoisi työn hinnasta myös kotitaloustyötä teettävälle yksityiselle henkilölle tai uutena työt aloittavalle maahanmuuttajalle.
Harmaa palkanmaksu syö veropohjaa
Työntekijöiden palkanmaksuun liittyy monta vilungin mahdollisuutta. Palkka voidaan jättää kokonaan maksamatta, palkkaa voidaan maksaa alle työehtosopimuksessa sovitun vähimmäismäärän tai palkasta voidaan jättää maksamatta sosiaalikulut.
Jos työntekijöille maksetaan alipalkkaa, verot jäävät kertymättä työehtosopimusten mukaisen palkan ja alipalkan väliin jäävästä erotuksesta.
Osaa harmaata taloutta on palkaton ylityö.
– Esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla esimiehet tekevät ilmaiseksi pari ylimääräistä tuntia viikossa ja päivystävät yölläkin, kun kohteita siivotaan, kertoo palvelusektorin johtaja Tuovi Orpana.
Palkaton ylityö ei ole reilua ilmaiseksi puurtavia kohtaan, ei se ole reilua rehellisiä yrittäjiä kohtaan, eikä reilua verottajaa kohtaan.
Joskus ongelma on työnantaja, joka riistää tahallaan maksamalla työehtosopimusta alempaa palkkaa. Se ei nykyisin ole rangaistavaa. Pitäisikö sen olla, miettii Tuovi Orpana.
– Työnantajan pitää osata noudattaa työehtosopimusta. Nyt työntekijä joutuu edustajineen tekemään suuren työn, jotta liian pieni palkka saadaan korjattua ja maksuun, Orpana toteaa.
Tilaajavastuu terävämmäksi
Teollisuudessa harmaata taloutta on rakentamis-, kunnossapito- ja revisioprojekteissa, joissa käytetään paljon alihankkijoita eri maista.
Rakennusalalla on tapana valita pääurakoitsija, joka pilkkoo työn ja myy sen eteenpäin pitkään alihankintaketjuun. Suomessa edistyksellisimmät työnantajat ovat rajanneet alihankintaketjun esimerkiksi kolmeen alihankkijaan, kun sopimuksiin on lisätty ketjuttamiskielto.
– Mitään etua ei ole onnistuttu löytämään urakan siirtämisestä 10 alihankkijan päähän. Rakennuksilla kaivatun erikoisosaamisenkin pitää löytyä lyhyemmästä ketjusta, johtaja Orpana sanoo.
Suurinta työmaata uhkaa työtaistelu
Suomen suurin työmaa on ikävä esimerkki siitä, miten palkat ja työehdot ovat pudonneet ketjuttamisen mukana. Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelee parhaillaan noin 4 000 työntekijää. Rakennustyötä tekee noin 2 400 alihankintayritystä, joista 1 600 on ulkomaisia yrityksiä.
Työmaa on joutunut toistuvasti otsikoihin riistopalkkojen ja työehtojen laiminlyöntien vuoksi. Kesäkuun alussa Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työntekijöiden edunvalvontaa hoitavat ammattiliitot ilmoittivat aloittavansa työtaisteluvalmistelut TVO:ta vastaan.
– Kyse on palkkasaatavista, työaikarikkomuksista ja sosiaalisten määräysten laiminlyönnistä järjestäytymisoikeuden loukkaamisen lisäksi, toteaa teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta.
TVO ja Areva eivät ole työn tilaajina onnistuneet vastuun valvonnassa.
– Tilaajavastuulakia selventää ja siihen liittyvän valvonnan resursseja lisätä. Tilaajan tulisi huolehtia valvonnasta ja vastata koko ketjun lainmukaisesta toiminnasta, Palokangas sanoo.
Palokangas ja Orpana ovat yhtä mieltä siitä, että tilaajavastuun laiminlyöntimaksu on liian pieni. Sakon pitäisi olla suhteessa vääryydellä saatavaan hyötyyn eikä euromääräinen enimmäismaksu.
– Muutaman kymppitonnin maksu ei ole mitään, jos hyöty voi olla satojatuhansia.
Salasijoittaja vaanii tilaisuuttaan
Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä harmaa talous on salasijoittamista. Suomalainen voi jättää ulkomaille tekemistään sijoituksista saamansa tulot ilmoittamatta verotukseen. Toinen tapa on sijoittaa suomalaisiin arvopapereihin ulkomaisen bulvaanin avulla ja jättää näin saadut pääomatulot ilmoittamatta verotukseen.
– Ilmeisesti tässä harmaassa taloudessa puhutaan satojen miljoonien eurojen salatuista tuloista, kertoo finanssisektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.
Valtiovarainministeriössä on ollut valmisteilla esitys ulkomaalaisten osakeomistusten hallintarekisterin laajentamisesta niin, että myös kotimaisten toimijoiden olisi mahdollista piilottaa osakeomistuksensa hallintarekisterin kautta.
– Toivottavasti hanke ei etene. Kun hallintarekisteriin merkittyjen arvo-osuustilien hoitajat ovat usein ulkomaalaisia pankkeja tai muita asiamiehiä, jää arvopapereiden todellinen omistaja tuntemattomaksi. Joidenkin maiden pankeista viranomaisten on lähes mahdotonta saada selville arvopapereiden todellista omistajaa, ja tarkistaa, että omistaja on todellakin ulkomaalainen taho, Hakala taustoittaa.
Hallintarekisterin puolustajat pitävät sen avaamista elintärkeänä kilpailukyvyn kannalta.
– Hallintarekisteröinti toisi säästöjä lähinnä suursijoittajille, jotka pystyvät valitsemaan markkinapaikkansa, johtaja Antti Hakala sanoo.
Lisää aiheesta:
14.6.2012 Maahanmuuttovirasto kertoo, että tarve ihmiskaupan uhrien auttamiseksi lisääntyy