Olkiluoto 3 Eurajoella
- maailman ensimmäinen EPR-tyyppinen voimala, teho 1 600 megawattia
- tilaaja Teollisuuden Voima (TVO) ja toimittajana ranskalaisen Areva NP:n ja saksalaisen Siemens AG:n muodostama konsortio
- rakennustyöt alkoivat vuonna 2005 ja voimalan piti valmistua 2009, mutta valmistuminen on viivästynyt useita kertoja
- konsortion mukaan voimala aloittaa toimintansa elokuussa 2014
- alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa, nyt noin 4,7 miljardia (Areva)
Pro-lehti/Tuomo Tarvas
Kaikki ei ole todellakaan kunnossa Suomen viidennen ydinvoimalan rakennustyömaalla Eurajoella, sen tietävät asiamiehet Petri Varjonen, Janne Vainio ja Hannu Luukkonen Ammattiliitto Prosta.
Kolmikko muodostaa Rakennusliiton Timo Kallion kanssa edunvalvontajoukkueen, joka auttaa työntekijöitä kansallisuuteen ja liittotaustaan katsomatta.
Metalliliiton Vainio ja Rakennusliiton Kallio työskentelevät Olkiluoto 3:n työmaalla päätoimisesti, Pron Turun aluekeskuksen sopimusala-asiamies Varjonen ja Sähköliiton työehtoasiamies Luukkonen osa-aikaisesti.
Edunvalvojilla on oma toimisto voimala-alueella.
– Kun joku tulee pyytämään apua, ei ole väliä, minkä maalainen hän on tai kuuluuko hän liittoon. Tietysti Pron jäsenen avunpyyntö on minulle etusijalla, Varjonen kertoo.
Prolaisia työskentelee Olkiluodossa kymmenissä yrityksissä, mutta suomalaiset työntekijät ovat vähemmistössä.
Satakunnassa sijaitsevalta Olkiluoto 3:n työmaalta saa leipänsä noin 4 000 työntekijää. He edustavat melkein 50 :tä kansallisuutta ja 800:aa yritystä. Tästä vyyhdestä saavat alkunsa monet ongelmat.
Kaiken takana pelko
Työpäivät ovat liian pitkiä ja tuntipalkat liian matalia. Lain vaatimia lisiä jää maksamatta. Alihankintaketjut ovat pitkiä ja niitä on vaikea valvoa. Yritysten edustajiin ei saa yhteyttä tai he eivät puhu suomea. Tässä vain muutama esimerkki ongelmista, joihin liittojen edustajat törmäävät.
Usein ulkomaalaisten työntekijöiden asiat ovat niin arkaluontoisia ja he pelkäävät niin paljon työpaikan menettämistä ja kotiin lähettämistä, että he lähettävät mieluiten viestinsä anonyymeistä sähköpostiosoitteista. Tutkintaa hidastaa tai estää se, että näyttöä ei usein ole, eivätkä työntekijät uskalla todistaa työnantajaansa vastaan.
Valtaosa alihankintayrityksistä on itäisestä Keski-Euroopasta ja Itä-Euroopasta, etenkin Puolasta. Tilaajavastuulain mukaan jokaisella yrityksellä täytyy olla suomalainen edustaja, johon asiamiehet ottavat yhteyttä tarpeen vaatiessa.
– Suomalaisen edustajan ei kuitenkaan tarvitse olla suomalainen eikä puhua suomea. Siinä on vaikea neuvotella, Varjonen sanoo.
Toisinaan edustaja on olemassa vain paperilla. Metalliliiton yhdyshenkilö Janne Vainio tietää suomalaisen tilitoimiston, joka myy näppärää palvelua: kuukausikorvausta vastaan toimiston omistajan nimen saa kirjoittaa omaksi suomalaiseksi edustajakseen. Asiakkaita on kymmeniä.
Mikään ei etene
Neuvotteluvälit pääurakoitsijaan eli ranskalaiseen Arevaan ovat asiamiesten mukaan kunnossa.
– Me kerromme heille työmaakokouksissa puutteista ja epäkohdista, joita olemme saaneet selville. Meitä kuunnellaan, mutta mitään ei tapahdu, Janne Vainio toteaa.
Petri Varjonen esittelee työmaakokouksen asialistaa, jossa kaikkien asiakohtien vieressä lukee ”open” – käsittely on siis auki.
Areva ei yritä estää liittojen toimintaa.
– Liitot ovat Arevalle enemmänkin välttämätön paha, Varjonen toteaa.
– Työn laadussa ilmeneviin puutteisiin Areva tarttuu nopeasti, mutta jos on kyse ihmisistä, mitään kiirettä ei ole, Vainio sanoo.
TVO on tiukentanut työmaa-alueelle pääsyn ehtoja. Tämä haastattelu piti alun perin tehdä työmaatoimistossa, mutta toimittajaa ei päästetty alueelle. Näin kävi jokin aika sitten myös eräälle kansanedustajalle.
Asiamies yritetty ostaa
Suomalaiset ammattiliitot ovat saaneet houkuteltua ulkomaisia työntekijöitä riveihinsä, mutta siitä ei välttämättä seuraa heille mitään hyvää.
Keväällä 2011 Sähköliittoon liittyi nopeasti pari sataa puolalaista työntekijää. Aluksi kaikki sujui hyvin, mutta viime syksynä Elektrobudowa alkoi irtisanoa järjestäytynyttä väkeä.
– Tilalle otettiin kokonaan uusi alihankintayritys, ja Elektrobudowa palkkasi uusia työntekijöitä. Episodin jälkeen uusia ulkomaalaisia jäseniä on tullut äärettömän vähän, Hannu Luukkonen pahoittelee.
Eräänä päivänä asiamiesten toimistoon tuli mies, joka itkien vaati, että hänelle on kirjoitettava kirjallinen todistus siitä, että hän ei enää ole liiton jäsen. Asiamiehet kirjoittivat todistuksen. Miestä oli selvästi uhkailtu ja kenties lyötykin.
Petri Varjonen kertoo, että häntä on monta kertaa yritetty ostaa ulos asiamiehen hommista.
– Minuun on otettu yhteyttä ja sanottu, että nimeä palkkasi ja tule meidän yritykseemme.
Rahat loppu, ei tutkita
Jos on todisteita siitä, että yritys toimii lainvastaisesti, Arevan täytyisi asiamiesten mukaan puuttua siihen hanakasti.
– Areva voisi syyttää yritystä sopimusrikkomuksesta ja purkaa sopimuksen, Petri Varjonen huomauttaa.
Satakunnan käräjäoikeus alkoi syyskuussa käsitellä oikeusjuttua, joka koskee puolalaista sähköyritystä, Elektrobudowaa. Yritykseltä haetaan noin neljän miljoonan euron palkkasaatavia, jotka on jätetty maksamatta melkein 200 työntekijälle.
Viranomaisten resurssipula aiheuttaa merkillisiä käänteitä. Erään ranskalaisen rakennusyrityksen työsuojelutarkastuksessa kävi ilmi, että yrityksen 35 työntekijää oli tehnyt vuoden aikana kukin satoja tunteja ylitöitä korvauksetta. Yksi työntekijä oli ollut ylitöissä jopa yli 700 tuntia.
Tämän vuoden tammikuussa Länsi-Suomen syyttäjänvirasto kuitenkin määräsi esitutkinnan lopetettavaksi kustannusten takia. Kansainvälinen poliisitutkinta olisi tullut liian kalliiksi. Petri Varjonen pitää päätöstä käsittämättömänä.
Janne Vainion mukaan viranomaiset ovat uudestaan lisänneet resurssejaan Olkiluodossa.
– Poliisi, verottaja ja maistraatti avaavat toimistonsa portilla muutaman vuoden jälkeen. Pari vuotta sitten täällä ei näkynyt tilaajavastuulakitarkastajiakaan, Vainio toteaa.
Uhkasakkoja sopimusrikkojille
Vaikka toistuvat takapakit turhauttavat edunvalvojia, työ on heidän mielestään erittäin tärkeää tulevaisuudenkin takia.
– Yritämme saada yleisen ilmapiirin kääntymään siihen suuntaan, ettei harmaata työtä saa hyväksyä. Jos ulkomaalaisten työntekijöiden heikot työehdot hyväksytään Suomessa, kohta täällä ei käytetä ollenkaan suomalaisia työntekijöitä, Petri Varjonen toteaa.
Asiamiehet ovat tavanneet Olkiluodossa sekä kansanedustajia että ministereitä, kuten työministeri Lauri Ihalaisen. Neljän liiton edunvalvontajoukkue painottaa, että esimerkiksi tulevilla ydinvoimalatyömailla täytyy laatia jo ennen urakan aloittamista kaikkia yrityksiä koskeva työmaasopimus, joka perustuu lakiin ja työehtosopimuksiin.
Rangaistusten on oltava riittäviä.
– Jos yritys ei noudata työmaasopimusta, sille voitaisiin antaa uhkasakkoja, Hannu Luukkonen sanoo.
– Viranomaisilla on selvä tahto, että tämä ei saa enää toistua, Varjonen sanoo viitaten Olkiluoto 3:n kömmähdyksiin.
”Ongelmat eivät saa toistua”
Työmaan ongelmien taustalla on se, ettei Arevan ja sen aliurakoitsijoiden välisissä urakkasopimuksissa ole otettu riittävästi huomioon henkilöstön asemaa ja työehtoja, Pron puheenjohtaja Antti Rinne toteaa.
– Työnantajien on helppo käyttää hyväksi alihankintayritysten ulkomaalaisia työntekijöitä palkka- ja muissa työehtokysymyksissä. Kun näin tapahtuu, se rapauttaa myös suomalaisten liittojen jäsenten työehtoja, Rinne huomauttaa.
Kun uusia ydinvoimaloita rakennetaan, tilaajan täytyy Rinteen mukaan huolehtia erilaisilla sopimuksilla ja niiden tehosteilla, että Olkiluoto 3:n kaltaiset ongelmat eivät ole mahdollisia.
Artikkeli ilmestyy tällä viikolla Ammatissa Pro -lehden numerossa 7/2012.
Aiemmin yrityksestä:
7.6.2012 Ydinvoimalan työmaan työehdot kuntoon vaikka työtaistelulla
23.111.2012 Liitot saartavat Olkiluodon ydinvoimalatyömaan