Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi kesäkuun alussa siivousalalla toimivan yhtiön syrjinnästä. Tuomioistuimen mukaan yritys oli rikkonut naisten ja miesten tasa-arvosta annettua lakia sekä työsopimuslakia.

Oikeus määräsi yrityksen maksamaan entiselle työntekijälleen korvauksia lähes 13 400 euroa sekä korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yli 14 200 euroa.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Siitä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen heinäkuuhun asti.

Tuomioistuimet eri linjoilla

Loppuvuodesta 2015 siivousalan yritys irtisanoi raskaana olleen Maijan palveluesimiehen tehtävistä ja palkkasi hänet palveluohjaajaksi heti irtisanomisajan päätyttyä. Uusi pesti merkitsi Maijalle fyysisesti entistä raskaampia työtehtäviä ja aiempaa pienempää palkkaa.

Yhtiössä vähennettiin esimiehiä tuotannollistaloudellisista syistä. Maija oli kertonut raskaudestaan työnantajalle yt-neuvotteluiden aikana.

Neuvottelujen yhteydessä yhtiö lupasi tarjota Maijalle esimiehen paikkaa, jos sellainen tulee vastaisuudessa avoimeksi.

Tällainen paikka avautuikin yllättävän pian, kun yksi esimiehistä irtisanoutui maaliskuussa 2016. Tuolloin sairaslomalla olleelle Maijalle työtä ei kuitenkaan tarjottu aiemmista lupauksista huolimatta.

Tilanteeseen suivaantunut Maija oli yhteydessä ammattiliittoon, ja Pron lakimies nosti kanteen perusteettomasta ja syrjivästi kohdentuneesta irtisanomisesta.

Kesällä 2017 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan. Se katsoi, että irtisanomiselle oli asianmukaiset perusteet. Yhtiö oli menettänyt asiakkaitaan, eikä työtä riittänyt enää kaikille esimiehille. Tuomioistuin totesi, että yhtiöllä ei ollut myöskään velvoitetta palkata Maijaa esimieheksi paikan vapauduttua.

Sen sijaan hovioikeuden mukaan yhtiö menetteli lainvastaisesti, kun se ei lupauksistaan huolimatta tarjonnut esimiehen paikkaa Maijalle. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen mukaan yhtiön olisi pitänyt näin tehdä.

Lojaliteettivelvoite tarkoittaa sitä, että työnantajan pitää ottaa työsuhteessa huomioon myös työntekijän etu. Työnantajan pitää esimerkiksi yrittää turvata työsuhteen jatkuvuus.

Lojaliteettivelvoite tarkoittaa sitä, että työnantajan pitää ottaa työsuhteessa huomioon myös työntekijän etu. Työnantajan pitää esimerkiksi yrittää turvata työsuhteen jatkuvuus.

– Tuomioistuinten erilaiset päätökset johtunevat siitä, että ne antoivat erilaisen painoarvon todistajien lausunnoille. Käräjäoikeus ei punninnut lojaliteettiperiaatteen merkitystä. Näyttö oli molemmissa oikeusasteissa sama, arvelee työntekijän asiaa hovioikeudessa ajanut Pron lakimies Jaana Asikainen.

Oikeus voitti

– Käräjäoikeuden päätös jäi kaihertamaan. Se soti oikeustajuani vastaan. Äitiys- ja perhevapaat eivät voi olla syy syrjiä. Tästä huolimatta päätös valituksen tekemisestä hovioikeuteen ei ollut minulle helppo. Jo käräjäoikeudessa oikeusprosessi oli tuntunut minusta raskaalta, ja kaikki piti taas aloittaa uudestaan, Maija sanoo.

Asikaisen mukaan käräjäoikeuden tuomiosta hoviin valittamiselle oli selvät perusteet. Työnantajalla ei ollut asianmukaista perustetta olla tarjoamatta vapautunutta esimiehen tehtävää Maijalle.

– Työnantaja oli kuitenkin todistettavasti useaan otteeseen tällaisen lupauksen tehnyt, Asikainen tähdentää.

Maija työskenteli jonkin aikaa yhtiön palveluksessa oikeusprosessin ollessa kesken, mutta irtisanoutui pian.

– Kaikkiaan kymmenen vuotta työskentelin yhtiössä eri tehtävissä. Oikeusprosessin aikaan tunnelma muuttui työpaikalla kireäksi. Onneksi tein tuohon aikaan kentällä siivoustyötä enkä joutunut käymään toimistolla, Maija kertaa.

Nyt hän työskentelee siivousalalla työnohjaajana toisen työnantajan palveluksessa.

Sekä Maija että Asikainen ovat tyytyväisiä hovioikeuden päätökseen.

Maijan nimi on muutettu.