Prolainen Pekka Korpela tutki Ammattiliitto Prolle tehdyssä YAMK-opinnäytetyössään etätyön vaikutusta työhyvinvointiin ja miten työhyvinvointia etätöissä voidaan edistää johtamisella.
Korpelan mukaan etätyön vaikutus hyvinvointiin ei ole yksiselitteinen. On etätyöntekijän ominaisuuksista, kokonaistilanteesta ja osaamisesta kiinni, kokeeko hän etätyön kuormittavana vai voimavaroja tuottavana.
– Etätyö voi tasapainottaa sitä tekevien elämää, esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, ja toimia näin voimavaratekijänä. Toisaalta etätyö voi altistaa tekijänsä esimerkiksi sosiaaliselle syrjäytymiselle ja muille kuormitustekijöille, Korpela kertoo.
Etätyön johtaminen vaatii osaamista
Etätyö on normaalia työtä, mutta työntekopaikan takia se vaatii erilaista johtamista kuin perinteinen paikkasidonnainen työ. Hyvällä johtajuudella voidaan kehittää voimavaratekijöitä ja hallita kuormitustekijöitä, jotka voivat olla erilaisia kuin paikkasidonnaisessa työssä.
– Hyvän johtajan pitää huomioida etätyön erilaiset kuormitustekijät. Esimerkiksi sosiaalisen kontaktin puute voi vaikuttaa tietämyksen siirtoon, Korpela sanoo.
Etätyön tekemiseen tarvittavat laitteistot ja yhteistyöalustat helpottavat tietämyksen siirtoa. Korpela painottaa, että organisaatioiden pitää panostaa ennen kaikkea niiden käytön opettamiseen.
Opinnäytetyössä todetaankin, että yhteistoiminnassa johtamista pitää kehittää suuntaan, joka huomioi etätyön ominaispiirteet ja varmistaa etätyön tekijöiden tarvitseman tuen ergonomiasta osaamiseen.
Työehtosopimuksiin kunnon kirjaus etätyöstä
Suomessa lainsäädäntö ei tunne etätyötä, vaan etätyötä säännellään kuin kaikkea muutakin työtä. Etätyöstä on kuitenkin ohjeistettu esimerkiksi työehtosopimuksissa ja siitä on olemassa eri toimijoiden suosituksia.
Kymmenen vuotta luottamusmiehenä toiminut Korpela tuntee työehtosopimusten maailman. Tessit ovat monesti lainsäädäntöä nopeampi tapa muuttaa sääntelyä.
– Jatkokehitysideana ehdotin, että työehtosopimusten kautta lähdetään hakemaan etätyölle roolia normaalina työn teon muotona ja sen erityispiirteitä käsiteltäisiin työnantajien yhteistoimintaelimissä tapana vähentää kuormitusta ja kehittää johtamista.
Lämmin suositus YAMK-opinnoille
Pekka Korpela valmistuu kevään aikana Lapin ammattikorkeakoulun Master Schoolista tiedolla johtamisen asiantuntijaksi. Torniolainen Korpela suoritti tutkinnon työn ohessa täysin verkossa ja kehuu verkkototeutusta, sillä varsinainen kampus sijaitsee Rovaniemellä ja tutkinto-opiskelijoita oli ympäri Suomen.
– Suosittelen lämpimästi YAMK-tutkintoa jo sen työelämälähtöisyyden vuoksi. Olen aina pitänyt opiskelusta, käynyt erilaisia kursseja ja koulutuksia. Itsensä kehittäminen on todella mielenkiintoista, Korpela kannustaa.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille. Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, eli YAMK on maisteritason tutkinto. Sen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä ja opinnot kestävät 1–2 vuotta.
Näin tutkimus tehtiin
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin talven 2022–23 aikana kirjallisuuskatsauksena. Perusteoksia kommentoitiin tietokantahakujen tuottamilla artikkeleilla ja muilla lähteillä. Työssä tutkittiin työn eri muotoja ja työhön liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Työn aiheuttamia kuormitustekijöitä pyritään hallitsemaan työn sääntelyllä ja opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten työtä säädellään Suomessa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös tietämyksenhallintaa etätyössä ja käytänteitä, joilla voidaan kehittää työhyvinvointia.