Hyppää pääsisältöön

Hyvä veli -verkostoille Pron jäseniltä jyrkkä ei

Toimihenkilö on tunnollinen ja kunnollinen kansalainen, joka ei hyväksy johdon ylisuuria palkkioita, kertoo Pron tuore arvotutkimus.

 

Kuva: Shutterstock

 

 Ensimmäistä kertaa arvoista

Syksyllä 2011 tehty Pron arvotutkimus selvensi jäsenten näkemyksiä muun muassa taloudesta, veroista, työllisyydestä, eläkkeestä, maahanmuuttajista ja työelämän tulevaisuudesta.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, kuinka yhteinen tietty mielipide on koko jäsenistölle. Jatkossa selvitys tehdään kolmen–neljän vuoden välein.

Tutkimukseen vastasi noin 7 000 jäsentä.

Pro-lehti/Natasha Petrell

Sääntöjä pitää noudattaa ja töissä käydä. Toisaalta leppoistaminen maistuisi. Hyvä veli -verkostoille prolaiset sanovat ehdottomasti ei. Tämä paljastui Pron arvotutkimuksesta, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa loppuvuonna 2011.

Myös monimutkaiset yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat toimihenkilöitä, ja heillä on niistä sanottavaa. Kiire saattaa tosin vähentää asioiden aktiivista seuraamista.

Arvotutkija Martti Puohiniemi Limor Oy:stä on tutkinut suomalaista arvo- ja asennemaailmaa 1980-luvulta lähtien. Hän kertoo, että suomalaiset ottavat kantaa asioihin enemmän kuin ennen.

– Kynnys sanoa asioita on madaltunut. Internetin kautta ihmiset pystyvät antamaan palautetta ja kertomaan, miltä tuntuu.

Prolaiset pitävät ay-toimintaa tärkeänä, mutta he eivät ole erityisen aktiivisia ay-asioissa. Iän myötä aktiivisuus tosin hieman kasvaa.

Jäsenillä on työtaistelutahtoa, mutta harva on valmis voimakkaisiin toimiin. Näyttää siltä, että he luottavat ay-liikkeeseen sekä edunvalvonnassa että ongelmatilanteiden hoitamisessa.

Erityisesti varttuneet prolaiset pitävät liittoon kuulumattomia työntekijöitä vapaamatkustajina.

Työn välttely on vääryys muita kohtaan

Pron jäsenistä valtaosa kertoo noudattavansa lakeja ja sääntöjä joko enimmäkseen tai täysin. He tulevat ajoissa töihin ja tekevät työnsä pyydetysti. Ikä ei vaikuta sääntökuuliaisuuteen. Useimmat ajattelevat, että työn välttely on vääryys muita kohtaan.

Prolaiset näyttävätkin olevan enimmäkseen kunnollisia, veroja maksavia kansalaisia, joille oman edun tavoittelu tai työn vieroksuminen on vierasta. Vain pieni osa prolaisista hyväksyy oman edun tavoittelun luonnollisena osana eloonjäämiskamppailua. Sen hyväksyminen on hieman yleisempää nuorten kuin vanhempien ikäluokkien keskuudessa.

Toimihenkilöt ovat myös valmiita siirtämään resursseja hyväosaisilta huono-osaisille. He eivät hyväksy, että maapallosta otetaan kaikki hyöty irti tässä ja nyt. Talouden ja rahan valtaa on heidän mielestään vähennettävä. Jäsenet tuntuvat vieroksuvan ajalle tyypillistä jatkuvan kasvun ajatusta.

Martti Puohiniemen mielestä tutkimustulokset tuntuvat ymmärrettäviltä ja suomalaiseen kulttuuriin sopivilta. Ne mukailevat laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja sitä, mitä pidetään kohtuullisena.

Johdon palkat kuriin

Prolaisen mielestä oikeudenmukainen palkka ylimmälle johdolle olisi heidän oma palkkansa kolminkertaisena. Nuoret maksaisivat johdolle vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat ja miehet naisia enemmän.

Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kertoo, että ihmiset arvioivat kohtuullista palkkatasoa suhteessa omaan tai tuttaviensa tuloihin. Mitä pienemmät omat tulot ovat, sitä pienempää palkkaa he pitävät soveliaana myös johdolle.

Hiilamo toteaa, että ihminen hyväksyy suuret palkat silloin, kun ne ovat ansaittuja.

– Jos huippuhyvä yritysjohtaja saa ison yrityksen toimimaan hienosti, kukaan ei paheksu hänen palkitsemistaan.

Pron työolotutkimusten perusteella jäsenet kuitenkin kokevat ihmisten ja prosessien johtamisen työpaikoilla ylipäänsä melko kehnoksi. Kepulikonstein ansaittuja palkkioita ihmiset eivät koe oikeudenmukaisiksi.

Jyrkkä ei hyvä veli -verkostoille

Ylisuuret palkkiot eivät vaikutta toimihenkilön työmotivaatioon, uskoo Heikki Hiilamo.

– Yhdessä muiden epäoikeudenmukaisuuden kokemusten kanssa ne saattavat kuitenkin lisätä tyytymättömyyttä.

Yleisen mielipiteen tavoin Pron jäsenet sanovat jyrkän ein hyvä veli -verkostoille, esimerkiksi Finnairin toimitusjohtajan asuntokauppajunailulle.

– Ihmiset haluavat, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti eikä kukaan saa asemansa perusteella ylimääräistä hyötyä ainakaan yksityisasioidensa hoitoon, Hiilamo toteaa.

Turbotyössäkäyntiä ei tavoitella

Jäsenet eivät haikaile erityisen ylellistä elämää. Nuoret kuitenkin arvostavat huvittelua ja ylellistä elämää vanhempia enemmän ja miehet naisia useammin.

Jäsenillä olisi halukkuutta downshiftaamiseen eli sekä työn että kulutuksen vähentämiseen, mutta taloudellisista syistä se on harvalle todellinen vaihtoehto. Leppoistaminen tietäisi elintason laskua.

Heikki Hiilamon mukaan halu leppoistaa kertoo työssäolevien ihmisten keskimääräisestä vaurastumisesta.

– Turbotyössäkäyntiä ei pidetä enää samalla tavalla tavoittelemisen arvoisena kuin aiemmin. Ihmiset miettivät elämälle muita sisältöjä.

Martti Puohiniemi on samoilla linjoilla.

– Kun on saanut asuntonsa maksettua, on helppo ajatella, että vähemmälläkin pärjää.

Nuorilla oman elämän rakentamisvaihe on vasta käynnissä.

Arvoristiriita ymmärrettävää

Vähän yli puolet jäsenkunnasta on sitä mieltä, että työpaikan arvot vastaavat heidän omiaan.

Martti Puohiniemen mukaan yksilöiden ja yritysten arvot eivät ole koskaan täysin kohdanneet.

– Niiden ei edes pidä olla samanlaisia. Yrityksissä korostetaan tuloksen tekoa, suoriutumista ja pärjäämistä kilpailussa.

Yksilöiden arvomaailmassa korostuvat hyväntahtoisuus, ihmissuhteet ja muiden kanssa toimeen tuleminen. Puohiniemi muistuttaa, että myös työntekijöiden arvoissa on eroja.

– Arvomaailma muuttuu iän myötä. Myös koulutus ja sukupuoli vaikuttavat.

Arvoiltaan erilaiset ihmiset tarvitsevat työpaikalla erilaista motivoimista. Jotta yritys toimisi mahdollisimman hyvin, johtajien pitää tunnistaa alaistensa erilaiset arvot ja tasapainoilla niiden välillä.

– Silloin yritys pärjää ja tuottaa rahaa, mutta myös työntekijät ovat tyytyväisiä ja innostuneita työstään. Jos toimitaan vain globaalien markkinoiden ehdoilla, menetetään yhteys henkilökuntaan ja sitä kautta omiin asiakkaisiin.

Työntekijä on pysynyt samana

Martti Puohiniemi huomauttaa, että ihmisten arvomaailma ei ole radikaalisti muuttunut. Töissä käy melko samanlaisia ihmisiä kuin 1990-luvun alussa. Hidasta yhteiskunnallista kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan.

– Nykyiset eläkeläiset ovat selvästi kiinnostuneempia uusista asioista ja nautinnonhaluisempia kuin sodan kokeneet edeltäjänsä.

Vaikka toimihenkilö on Pron arvotutkimuksen mukaan kiltti ja tunnollinen, muhii pinnan alla jonkinlainen tyytymättömyys nykymenoon.

Arvotutkija ei usko, että taloudellista epätasa-arvoa vastustavat liikkeet kuten Occupy Wall Street rantautuisivat laajemmin Suomeen.

– Suomi on hyvin toimiva yhteiskunta. Totaalisen kapinan riski on pieni, Puohiniemi sanoo.

Kohti oikeudenmukaisempaa työelämää

Pro tutki jäsentensä arvoja, jotta se voisi toimia entistä paremmin jäsentensä tavoitteiden ja arvomaailman mukaan.

– On tärkeää tietää, mitä jäsenet ajattelevat, puheenjohtaja Antti Rinne Ammattiliitto Prosta kertoo.

Tutkimustuloksia käytetään tausta-aineistona liiton toiminnan suunnittelussa ja kannanottojen valmistelussa. Rinteen mukaan tuloksista ei noussut esille suuria yllätyksiä.

– Tulokset vahvistavat sen, että olemme tähänkin asti olleet oikealla linjalla ja vieneet oikeita asioita eteenpäin.

Puheenjohtajan mielestä vastaajat osasivat aika hyvin asemoida itsensä palkansaajiksi.

– Se näkyi monissa eri kohdissa.

Vastauksista nousi selkeästi esille oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja työelämän tavoittelu.

Jäsenten ajatukset johdon ylisuurista palkkioista vastaavat hyvin yhteiskunnan yleistä näkemystä.

Myös Pron kanta asiaan on selkeä.

– Tästä on puhuttava ja ylisuuriin palkkioihin puututtava.