Kun viisikymppinen asiantuntijatehtävissä oleva nainen tai mies joutuu muutos- tai yt-neuvottelujen lopputuloksena työttömäksi, hän ajattelee, että kyllä työtä osaajalle löytyy. Tilastojen valossa totuus on kuitenkin karu.

Suomessa oli tammikuun 2023 lopussa 95 500 yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa (Tilastokeskus). Heistä liki puolet on ollut työttömänä yli vuoden.

– Monet näistä 50+-ikäisistä työttömistä ovat aiemmin tulleet rekrytoiduiksi suoraan uusiin tehtäviin, mutta jäätyään työttömäksi heidän onkin yhtäkkiä vaikea työllistyä. Heidän työhakemuksiinsa ei vastata, tai moni on saanut kuulla olevansa liian vanha.

Kun viisikymppinen putoaa työelämästä, takaisin kiipeäminen on vaikeaa.

Näin toteaa LMI johtajuuskehittäjä ja uraohjaaja Tiina Parikka. Parikka valmentaa Eezy Työllisyyspalveluissa korkeakoulutettuja työttömiä työnhaussa. Hänen kokemuksensa mukaan ikäsyrjintä koskee erityisesti työttömiä työnhakijoita.

Ammattiliitto Pron edunvalvontajohtaja Minea Pyykönen on samoilla linjoilla: kun viisikymppinen putoaa työelämästä, takaisin kiipeäminen on vaikeaa.

 – Erään tutkimuksen mukaan 55-vuotta täyttäneellä on 30 prosentin riski olla saamatta uutta työpaikkaa, ja riski kasvaa, mitä pidempään on työttömänä, Pyykönen lataa faktat.

– Ikäsyrjintä alkaa näkyä selkeästi 50 ikävuoden molemmilla puolin, mutta jopa 45-vuotiaat saatetaan kokea liian vanhoiksi työntekijöiksi, Parikka jatkaa.

Pelko ja puutteet johtamisessa lisäävät ikäsyrjintää

Ikäsyrjintään on useita syitä. Työnantaja voi kokea pitkän työuran tehneen työntekijän kalliina, sillä nuorelle työntekijälle ei tarvitse maksaa yhtä paljon palkkaa. Pelätään myös, että viisikymppinen ei enää opi samalla lailla, kuin nuoremmat, erityisesti it-taitojen osalta. Tällöin kuitenkin unohdetaan se lisäarvo, mitä kokenut työntekijä tuo yritykseen.

Parikan mielestä rekrytoinnissa on usein kyse siitä, ettei yrityksen johto panosta riittävästi henkilöstön osaamisen diversiteettiin.

– Rekrytointi tulisi johtaa yrityksen strategiasta, ja näin ollen johto vastaa myös osaamisen hankkimisen kriteereistä. Ei siis auta, vaikka työnhakija kuinka vääntäisi asiakirjat kuntoon, ellei yrityksissä ymmärretä näiden osaajien lisäarvoa.

Nykyajan 50-vuotiaat työhön motivoituneet ihmiset pitävät hyvää huolta itsestään. Tutkimusten mukaan yli 55-vuotiailla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin pienten lasten vanhemmilla.

Yksi syy olla palkkaamatta yli 50-vuotias työnhakija on pelko runsaista sairauspoissaoloista. Pelko on kuitenkin myytti, sillä nykyajan 50-vuotiaat työhön motivoituneet ihmiset pitävät hyvää huolta itsestään. Tutkimusten mukaan yli 55-vuotiailla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin pienten lasten vanhemmilla.

– Työnantajalla voi myös olla pelko siitä, että työntekijä joutuu sairauseläkkeelle ja yritykselle voi laueta maksuvelvoitteita, Parikka lisää.

Saatetaan myös pelätä, että iäkkäämpi ja kokeneempi työntekijä jyrää nuoremman esihenkilön. 

– 55-vuotiaalla voi olla paljon kokemusta johtotehtävistä, mutta uutta paikkaa hakiessa hän saattaa haluta ”downshiftata” ja asettua tekemään asiantuntijatehtäviä. Rekrytoijat eivät välttämättä usko, että hakijan motivaatio riittää, joten he eivät palkkaa häntä, Pyykönen heittää esimerkin.

Nämä ominaisuudet tekevät viisikymppisestä työyhteisön timantin

Viisikymppisellä työntekijällä on vielä pitkä matka eläkkeelle, ja harva eläkeiästä vielä edes haaveilee. Kokenut työntekijä on työyhteisön timantti, jolle on tarttunut elämänsä aikana hyvien ihmissuhdetaitojen lisäksi paljon annettavaa.

Viisikymppisellä on valtavasti hiljaista tietoa, elämänkokemusta ja siten resilienssiä, hän on luotettava, tunnollinen ja omaa kokemusta niin onnistumisista kuin vastoinkäymisistä. Osaaminen on syvällistä ja työnteon motivaatio on suuri. Ruuhkavuodet ovat takana, joten työajoista on mahdollisuus tarvittaessa joustaa, eikä enää ole pelkoa päiväkotien kiertävistä flunssaviruksista. Kokemus tuo kykyä kyseenalaistaa asioita ja hahmottaa asioita niin omassa työssään kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Kokemus tuo kykyä kyseenalaistaa asioita ja hahmottaa asioita niin omassa työssään kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Nämä kaikki perustelut nousivat esiin Ammattiliitto Pron järjestämässä Työmarkkinoiden sivuutettu voimavara -verkkotapahtumassa yhteistyössä Tiina Parikan kanssa. Verkkotapahtumassa käsiteltiin ikäsyrjintäilmiötä, ja mukana keskustelemassa olivat kansanedustaja Tarja Filatov, kansaedustajaehdokas Jarno Limnéll, kansanedustaja Saara Hyrkkö ja aikuisten opo Terhi Saarikoski.

Verkkotapahtuman näet täältä.

Keskusteluissa nousi esille tarve huomioida työpaikkojen eri ikäryhmät, joille voisi kehittää omat työelämäohjelmansa: esimerkiksi nuorille työntekijöille vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittamista, ruuhkavuosissa eläville perhe-elämän ja työn yhteensovittamista sekä varttuneimmille ohjausta työssä jaksamiseen. 

Tiina Parikan mielestä työyhteisö on parhaimmillaan, kun se koostuu mahdollisimman monen ikäisistä ja -taustaisista työntekijöistä. Ikäsyrjintä ei myöskään koske kaikkia aloja. Esimerkiksi sote-alalla tarvitaan kaikki kynnelle kykenevät työntekijät. 

Ansioluettelo ja LinkedIn-profiili kuntoon

Yli 50-vuotias työnhakija ei ole välttämättä joutunut hakemaan uutta työtä vuosikausiin. Tiina Parikka antaa vinkkejä, miten työnhaussa kannattaa edetä.

– CV on monella vanhentunut eikä vastaa nykypäivän vaatimuksia. Pelkkä lista työpaikoista ja titteleistä ei vielä kerro mitään, vaan pitää osata kiteyttää omat vahvuudet ja osaamisen.

Ikää CV:hen ei tarvitse laittaa, mutta ikähaarukka on toki helppo laskea työvuosista.

– Iässä ei ole kuitenkaan mitään häpeämistä, Parikka muistuttaa.

Myös LinkedIn on työnhaussa tärkeä väylä, ja oma LinkedIn-profiili kannattaa laittaa kuntoon. Se on oiva lisäkanava työnhakuun ja piilotyöpaikkojen löytämiseen.

LinkedIn-profiili kannattaa laittaa kuntoon. Se on oiva lisäkanava työnhakuun ja piilotyöpaikkojen löytämiseen.

Parikka kannustaa myös matalalla kynnyksellä laajentamaan hakukenttää. Sillä Parikka tarkoittaa sitä, että itselle mieluisinta työpaikkaa on hedelmällisempää hakea, kun on jo työllistynyt, vaikka ei juuri unelmatyössään olisikaan.

Ammattiliitto Pro tukee työttömiä työnhakijoita tarjoamalla urapalveluita, urasparrausta ja esimerkiksi apua henkilökohtaisen CV:n laatimiseen. Myös työpsykologi on tarvittaessa käytettävissä liiton jäsenille.

– Pyrimme vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päättäjiin ja lainsäädäntöön helpottamalla työllistymistä ja vaikuttamalla siihen, että kaikenikäiset ihmiset työllistyisivät yhteiskunnassamme. Ikäsyrjintä on yksi tärkeä teema, jota haluamme nostaa esille, Minea Pyykönen sanoo.

Hän haluaa rohkaista työnantajia palkkaamaan 55+-työntekijä.

– Voitte yllättyä iloisesti.