Mitä tapahtui, kun prolainen Kauko Lavikainen tapasi Saddam Husseinin?
kuva: Johannes Wiehn
Ammatissa Pro –lehti/Tuomo Tarvas
Noin sata uutta toimihenkilöä tarvittaisiin infrastruktuurirakentamiseen joka vuosi. Vajausta ei saada paikattua, ellei alalle aleta kouluttaa lisää väkeä, arvioi rakennusalojen sopimusalavastaava Jorma Ikävalko Prosta.
– Pulaa on sekä suunnittelijoista että työnjohtajista, Ikävalko kertoo.
Työvoimavajaus johtuu infrarakentamisen lisääntymisestä, eläköitymisestä ja alanvaihtamisesta. Infrarakentamisen alalla työskentelee noin 500 prolaista.
– Yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa ei ole infrarakentamiseen erikoistunutta korkeakoulutusta vaan ainoastaan jonkin verran erikoistumisopintoja yksittäisissä oppilaitoksissa, Ikävalko toteaa.
Maan suurimpiin infrahankkeisiin kuuluvat tällä hetkellä esimerkiksi länsimetro ja kehärata pääkaupunkiseudulla sekä Ahvenkosken siltatyömaa Pyhtäällä. Kaivosteollisuudessa infra-alan töitä on esimerkiksi materiaalin irrotuksessa ja murskauksessa sekä mineraalien kuljetuksessa metallien erotukseen.
Irakin palatseista Ahvenkoskelle
Kauko Lavikainen on suurten projektien mies. Hän on ollut rakentamassa terveyskeskuksia Iranissa, huviloita Saddam Husseinille Irakissa, korjaustelakkaa Vietnamissa ja juomavesikaivoja Jemenissä.
Vaatimaton ei ole hänen tämänhetkinenkään urakkansa eli Ahvenkosken siltatyömaa noin 30 kilometriä Kotkasta länteen.
– Tämä on suurin niistä siltahankkeista, joissa olen Suomessa ollut mukana, rakennusyritys YIT:tä edustava, siltaurakan aikana työyhteenliittymä Pulterin palveluksessa oleva Lavikainen kertoo.
Työmaa on jaettu kuuteen lohkoon, ja Lavikainen toimii kolmannen lohkon siltatyönjohtajana. Koko siltatyömaalla työskentelee yhteensä noin 700 työntekijää ja runsaasti myös Pron jäseniä.
Ahvenkosken sillat valmistuvat E-18-moottoritielle elo-syyskuussa 2014. Kaikkiaan Kotka-Koskenkylä-välille tulee peräti 68 siltaa, ja Ahvenkoski on niistä suurin.
Siltojen yhteispituus on noin 400 metriä. 260-metriset betonipalkkisillat johtavat Ahvenkosken ylittävälle yksikaariselle langerpalkkisillalle, jolla on pituutta 143 metriä ja joka vaihtuu Markkinamäen tunneliksi.
Kesäkuussa Ahvenkosken silta raudoitettiin ja se sai betonikuoren. Elokuussa aloitettiin 90 metriä pitkän ja 20 metriä korkean siltakannen rakentaminen. Se nostetaan paikalleen syksyllä.
Langerpalkkitekniikka haasteena
Ahvenkoskesta tekee konkarillekin erityisen vaativan rakentamisessa käytetty langerpalkkitekniikka. Betonipalkkisillat liitetään teräsrakenteiseen langerpalkkisiltaan liikuntasaumalla. Sillan runko koottiin kovalla maalla, ja keväällä se tunkattiin kokonaisena paikalleen.
– Yksikaarista langerpalkkisiltaa ei ole käytössä muualla Suomessa. Perustusolosuhteet olivat vaikeat. Silta on perustettu massiivisille kaivinpaaluille ja se sopii tänne, koska täällä siltaa ei olisi voitu helposti perustaa kallion varaan, Kauko Lavikainen toteaa.
Suunnittelijat päätyivät langerpalkkitekniikkaan siksi, että he arvioivat yksikaarisen siltaratkaisun rikkovan luonnonmaisemaa mahdollisimman vähän.
Työturvallisuusmääräykset ovat Ahvenkoskella erityisen tiukat, ja henkilökohtaisten suojainten käyttöä valvotaan tarkasti. Lavikainen toimii yli sadan työntekijän turvallisuuskoordinaattorina.
Myös luonnonsuojelu on otettu tosissaan. Ahvenkoskessa asuu esimerkiksi harvinainen vuollejokisimpukka, joka asuu pohjassa mutta ei liiku. Se voisi siis tukehtua, jos sen päälle laskettaisiin samentavaa maa-ainesta. Kaikki räjäytystyöt piti puolestaan saada päätökseen ennen kuin lintujen pesimäkausi alkoi 1. huhtikuuta.
Kolme kertaa sotaa pakoon
Kauko Lavikainen on ollut urallaan melkoinen reissulasse. Noin 35 vuotta sitten oli Vietnamin verinen sota vielä tuoreessa muistissa. Maan infrastruktuuri oli tuhoutunut, ja Lavikainen työskenteli kaksi vuotta Pha Rungin korjaustelakkatyömaalla Haip Hongissa. Kyseessä oli Suomen kehitysyhteistyöprojekti.
Lavikainen on joutunut kolme kertaa lähtemään töistään ”evakkoon” sodan takia.
– Lähdin ensin Iranin vallankumouksen tieltä joulun alla 1978, sitten Irakin ja Iranin sodan takia 1982 ja vielä samana vuonna Beirutista Libanonista.
Turvallinen alavalinta
Toimihenkilötyöpaikat ovat vähentyneet esimerkiksi paperi- ja ict-alalta. Pron Jorma Ikävalkon mukaan heistä voisi kuitenkin tulla muuntokoulutuksella infran osaajia.
– Alanvaihtajille pitäisi järjestää tiedotusta alan mahdollisuuksista, Ikävalko sanoo.
Ikävalko lupailee, että infra on melko turvallinen valinta esimerkiksi nuorelle tai alanvaihtajalle.
– Infrarakentaminen ei lopu koskaan. Tie- ja rautatieverkostoa pitää aina peruskorjata.