Talonrakentamisen toimialan liikevaihto laskee. Myynti lähti laskuun jo vuoden 2022 lopussa ja yritysten konkurssien määrä on selvässä nousussa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista.
Syyskuussa rakennusalan prolaisista työttömänä oli kuusi prosenttia ja lomautettuna 3,4 prosenttia, yhteensä siis 9,4 prosenttia. Vielä vuosi sitten rakennusalan prolaisista työttömänä oli 4,2 prosenttia ja lomautettuna 1,4 prosenttia.
Hallituksen suunnittelemat lomautusheikennykset lisäisivät ahdinkoa
Pron rakennusalojen sopimusalavastaava Jyrki Suihkonen kertoo rakennusalalla lomautusten olevan tavanomainen tapa reagoida taloussuhdanteisiin. Rakennusalan toimihenkilöillä lomautusilmoitusaika on kuukauden mittainen, kun työsuhde on kestänyt vuoden.
Nyt Suomen hallitus aikoo lyhentää lomautusilmoitusaikaa ja siihen liittyvää palkanmaksuvelvollisuutta 14 päivästä seitsemään päivään riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksessa asiasta on määrätty.
Suihkonen pitää hallituksen aikeita epäoikeudenmukaisina heikennyksinä työntekijöiden työsuhdeturvaan, toimeentuloon ja työehtoihin. Samalla puututaan alan oikeuteen sopia omista asioista, kun lailla vaikutetaan olemassa olevien sopimusten sisältöön.
— Työntekijän varautumisaika toimeentulon heikkenemiseen lyhenee. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että maanantaina voidaan ilmoittaa, että seuraavan viikon maanantaina alkavat lomautukset ja palkanmaksu katkeaa.
Suihkonen ei usko, että heikennykset lisäävät työvoiman palkkaamista.
— Päinvastoin ne voivat jopa pahentaa osaavan työvoiman saatavuutta. Rakentaminen taistelee nuorista osaajista. Kiinnostaako kouluttautua suhdanneherkälle alalle, jos toistuvasti tulee tilanteita, että työt voivat loppua viikon varotusajalla? Lyhyet lomautusilmoitusajat voivat heikentää myös nykyisten toimihenkilöiden sitoutumista alalle. 90-luvun lamassa nähtiin, että rakennusalan noustessa osaavat rakennusalan toimihenkilöt eivät enää palanneet vanhalle työnantajalle, jos olivat vaihtaneet työpaikkaa tai alaa.
Alan työehtosopimus huomioi jo nyt työvoiman vaihtelun
Rakennusalan työehtosopimuksessa on sovittu alakohtaisista joustavuutta lisäävistä malleista.
— Kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu, lomautukset ja irtisanomiset eivät vaadi erillistä yt-menettelyä. Työvoimatarpeesta ja sen arviosta on kuitenkin sovittava hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä kehittämissuunnitelmassa luottamusmiehen kanssa, Suihkonen sanoo.
— Ala on syklinen: välillä on pidempiä työttömyysjaksoja ja sitten hommia tehdään, kun rauta on kuumaa. Tämä on niin työnantajien kuin työntekijöidenkin tiedossa ja siihen on varauduttu työehtosopimuksen kirjauksilla. Pidän vähintäänkin törkeänä, että hallitus yrittää puuttua sellaisiin bisneksiin, jotka eivät heille kuulu.
Joka kymmenes rakennusalan prolainen vailla työtä tai lomautettuna
Ammattiliitto Pron vastaava tutkija Petri Palmu seuraa prolaisten alojen kehitystä ja työllisyysnäkymiä.
— Tilastokeskuksen mukaan talonrakentamisen toimialan liikevaihto on viime kuukaudet ollut 10–15 prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla. Myynti lähti laskuun jo vuoden 2022 lopussa. Myös yritysten konkurssien määrä on selvässä nousussa.
Palmu muistuttaa, että finanssikriisin aikana vuonna 2009 talonrakentamisen myynti laski melkein 30 prosenttia ja koronan alussa yli kymmenen prosenttia.
Syyskuussa rakennusalan prolaisista työttömänä oli kuusi prosenttia ja lomautettuna 3,4 prosenttia, yhteensä siis 9,4 prosenttia. Vielä vuosi sitten työttömänä oli 4,2 prosenttia rakennusalan prolaisista ja lomautettuna 1,4 prosenttia.
Koko jäsenistön työttömyys on tänä vuonna ollut hienoisessa laskussa, mutta lomautukset ovat taas kasvussa. Syyskuussa kaikista Pron jäsenistä työttömänä oli 3,5 prosenttia ja lomautettuna 0,6 prosenttia.
