Hyppää pääsisältöön

Joka kymmenes rakennusalan prolainen on lomautettuna tai työttömänä — Hallituksen esitykset kurjistavat yritysten ja työntekijöiden tilannetta entuudestaan

saatavuusharkinnasta ei tule luopua
saatavuusharkinnasta ei tule luopua
Melkein joka kymmenes rakennusalan asiantuntija oli lomautettuna tai työttömänä, selviää Pron tilastoista. Pron sopimusalavastaava Jyrki Suihkonen ei usko hallituksen suunnittelemien lomautusheikennysten nostavan rakennusalaa ahdingosta, vaan heikentävän työntekijöiden ja yritysten asemaa entuudestaan.

Talonrakentamisen toimialan liikevaihto laskee. Myynti lähti laskuun jo vuoden 2022 lopussa ja yritysten konkurssien määrä on selvässä nousussa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. 

Syyskuussa rakennusalan prolaisista työttömänä oli kuusi prosenttia ja lomautettuna 3,4 prosenttia, yhteensä siis 9,4 prosenttia. Vielä vuosi sitten rakennusalan prolaisista työttömänä oli 4,2 prosenttia ja lomautettuna 1,4 prosenttia. 

Hallituksen suunnittelemat lomautusheikennykset lisäisivät ahdinkoa 

Pron rakennusalojen sopimusalavastaava Jyrki Suihkonen kertoo rakennusalalla lomautusten olevan tavanomainen tapa reagoida taloussuhdanteisiin. Rakennusalan toimihenkilöillä lomautusilmoitusaika on kuukauden mittainen, kun työsuhde on kestänyt vuoden.  

Nyt Suomen hallitus aikoo lyhentää lomautusilmoitusaikaa ja siihen liittyvää palkanmaksuvelvollisuutta 14 päivästä seitsemään päivään riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksessa asiasta on määrätty. 

Suihkonen pitää hallituksen aikeita epäoikeudenmukaisina heikennyksinä työntekijöiden työsuhdeturvaan, toimeentuloon ja työehtoihin. Samalla puututaan alan oikeuteen sopia omista asioista, kun lailla vaikutetaan olemassa olevien sopimusten sisältöön. 

— Työntekijän varautumisaika toimeentulon heikkenemiseen lyhenee. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että maanantaina voidaan ilmoittaa, että seuraavan viikon maanantaina alkavat lomautukset ja palkanmaksu katkeaa. 

Suihkonen ei usko, että heikennykset lisäävät työvoiman palkkaamista.  

— Päinvastoin ne voivat jopa pahentaa osaavan työvoiman saatavuutta. Rakentaminen taistelee nuorista osaajista. Kiinnostaako kouluttautua suhdanneherkälle alalle, jos toistuvasti tulee tilanteita, että työt voivat loppua viikon varotusajalla? Lyhyet lomautusilmoitusajat voivat heikentää myös nykyisten toimihenkilöiden sitoutumista alalle. 90-luvun lamassa nähtiin, että rakennusalan noustessa osaavat rakennusalan toimihenkilöt eivät enää palanneet vanhalle työnantajalle, jos olivat vaihtaneet työpaikkaa tai alaa. 

Alan työehtosopimus huomioi jo nyt työvoiman vaihtelun 

Rakennusalan työehtosopimuksessa on sovittu alakohtaisista joustavuutta lisäävistä malleista.   

— Kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu, lomautukset ja irtisanomiset eivät vaadi erillistä yt-menettelyä. Työvoimatarpeesta ja sen arviosta on kuitenkin sovittava hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä kehittämissuunnitelmassa luottamusmiehen kanssa, Suihkonen sanoo. 
 
— Ala on syklinen: välillä on pidempiä työttömyysjaksoja ja sitten hommia tehdään, kun rauta on kuumaa.  Tämä on niin työnantajien kuin työntekijöidenkin tiedossa ja siihen on varauduttu työehtosopimuksen kirjauksilla. Pidän vähintäänkin törkeänä, että hallitus yrittää puuttua sellaisiin bisneksiin, jotka eivät heille kuulu.