Pron jäsenillä pyyhkii muita suomalaisia paremmin. Huhtikuussa työttöminä oli 4,1 prosenttia jäsenistä ja lomautettuna 1,3 prosenttia – lomautusten määrä on myös selvästi laskussa, Pron työttömyys- ja lomautustilastoista selviää. Jäsenet itse ovat varsin hyvässä keskiluokkaisessa asemassa, heidän työttömäksi joutumisensa riski on selvästi alhaisempi kuin Suomessa yleisesti.
Kuva: Pron työttömyys- ja lomautustilastot huhtikuu 2025
Työmarkkinatutkimuksen (2025) perusteella jäsenet kuuluvat mielellään liittoon. Korkeasti järjestäytyneillä työpaikoilla Pron jäsenten keskiansiot ovat 5 prosenttia korkeammat kuin työpaikoilla, joissa on alhainen järjestäytymisaste. Käytännössä liittoon kuuluminen 4 000 euron kuukausipalkalla voi kerryttää tilipussia 200 eurolla enemmän kuukaudessa.
Kuva: Työmarkkinatutkimus 2025, Jäsenten tyytyväisyys liiton toimintaan -funnel
Arvo- ja asennetutkimuksen (2023) mukaan prolaiset ovat varsin solidaarista joukkoa. Jäsenet haluavat ratkaista työpaikan ja työmarkkinoiden konflikteja neuvottelemalla ja kykenevät asettumaan myös vastapuolen asemaan. Jäsenten mielestä huono-osaisuus ei yleensä ole oma valinta, vaan seurausta olosuhteista, joihin yksilö ei itse voi vaikuttaa. Prolaisten mukaan vastuu ei ole ensisijaisesti yksilöllä, vaan päätöksiin vaikuttavat taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tekijät, jossa muut toimijat – kuten poliitikot, työnantajat ja kansainväliset toimijat – tekevät yksilöön vaikuttavia päätöksiä.
Kuva: Arvo- ja asennetutkimus 2023
Arvo- ja asennetutkimuksen valossa jäsenet ovat valmiita siirtämään resursseja hyväosaisilta heikomassa asemassa oleville. Tulosten mukaan jäsenten mielestä tuloerojen rajoittamaton kasvu ei lisää kansantalouden tuottavuutta. Verotuksen avulla jäsenet haluavat voimakkaasti vahvistaa sosiaaliturvaa, yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta ja niin lasten kuin aikuisten koulutusta. Tämä tarkoittaa siis lisää turvaverkkoja ja valoisaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille.
Pron jäsenet seuraavat tarkasti yhteiskunnan tapahtumia ja osallistuvat aktiivisesti yhteisten asioiden edistämiseen, arvo- ja asennetutkimuksesta selviää. Prolaiset uskovat vahvasti tutkimustietoon perustuvaan päätöksentekoon ja työskentelevät vaativissa ja analyyttisissä tehtävissä, joissa looginen päättely on arkipäivää. Tämän ansiosta he tarkastelevat kriittisesti yhteiskunnallista päätöksentekoa ja sen vaikutuksia työelämään.
Kuva: Työmarkkinatutkimus (2024), Työnkuvien laajuus ja syvyys. Graafista paljastuu, miten eri osa-alueet painottuvat jäsenten työtehtävissä asteikolla 0–100 %, jossa 100 % edustaa työn kannalta keskeisintä osaamista. Esimerkiksi matematiikan merkitysarvo voi muodostaa 65 % työnkuvasta, jos tietotekniikka on merkittävässä roolissa. Myös kielitaito on yhä tärkeämpää – teknisen työn osuus saattaa olla 50 %, kun tehtävät jakautuvat teknisten ja kaupallis-taloudellishallinnollisten vastuiden kesken, joissa molemmissa tarvitaan sekä matemaattisia taitoja että kielitaitoja.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron vastaava tutkija.
