Kiireiset päivät, turhat työt ja jatkuvat häiriöt voivat vaikeuttaa keskittymistä olennaiseen – omiin ydintehtäviin. Työylikuormituksen vuoksi aivot käyvät ylikierroksilla, unta ei saa riittävästi ja työt valuvat vapaa-ajalle. 

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus on tuonut esiin huolestuttavan ilmiön: puolet asiantuntijoista ja toimihenkilöistä kokee, että heidän työnsä kuormittavuus ja erilaiset häiriöt estävät heitä tekemästä tehokkaasti ydintehtäviään. Voidaan puhua jopa sähläämisestä. 

Tutkimus osoittaa, että ongelma ei rajoitu yksittäisiin aloihin tai organisaatioihin. Juurisyinä ilmiöön ovat kehno johtaminen ja huono työnjako organisaatioissa. Työkuorma on liian suuri eikä tehtäviä voida delegoida muille työntekijöille resurssipulan vuoksi. Tämä noidankehä heikentää paitsi työn tehokkuutta myös sen laatua. 

– Digitaalinen ympäristö voi myös kuormittaa. Informaation määrä kasvaa ja informaation käsittely ja kommunikointi vaatii erilaista ajattelua erityisesti, jos ihmisiä kohdataan virtuaalisesti, Ammattiliitto Pron vastaava tutkija Petri Palmu kertoo.  

Ruuhkavuodet kuormittavat  

Työmarkkinatutkimuksen mukaan monimutkaiset työtehtävät ja pitkät työpäivät lisäävät alttiutta erilaisille häiriöille, työn kuormittavuudelle ja turhille työtehtäville. Erityisesti 30–49-vuotiaat miehet ja naiset, joilla on ylempi kaupallinen, hallinnollinen tai yhteiskunnallinen koulutus, tradenomin tai insinöörin tutkinto, kokevat usein, että heidän työaikansa ei riitä ydintehtävien hoitamiseen.  

– Kuormittavuushuippu nähdään, kun työura on kestänyt 4–15 vuotta, vastaava tutkija kertoo. 

Häiriöitä on enemmän suurissa organisaatiossa ja vähiten alle kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä.  

Toisilla aloilla on paremmat mahdollisuudet keskittyä omiin ydintehtäviin 

Joillakin aloilla omiin ydintehtäviin keskittyminen onnistuu paremmin kuin toisilla. Suunnittelu- ja konsulttiala, teollisuus, yliopistot, rahapeliala ja palvelualat näyttävät erottuvan positiivisesti tässä suhteessa.  

–  Tämä voi johtua osittain siitä, että näillä aloilla on paremmat mahdollisuudet suunnitella ja priorisoida tehtäviä sekä varata resursseja ydintehtävien hoitamiseen, vastaava tutkija summaa. 

Tutkija muistuttaa, että monella työ voi koostua useista moniytimisistä, ydintärkeistä työalueista, joita voi olla mahdotonta priorisoida sen enempää. Toisaalta kaikissa tehtävissä tai kaikilla aloilla häiriöt eivät välttämättä ole työn tai yksittäisen työntekijän tehottomuutta, koska työ voi olla häiriöiden tai vikojen korjaamista. 

– Tällaisia tehtäviä voi olla esimerkiksi auto- ja katsastusalalla tai kiinteistöalalla, vastaava tutkija Palmu kertoo.  

Turhia tehtäviä voi karsia tekemällä oma työ näkyväksi 

Vastaava tutkija kehottaa tekemään omaa työtä ja sen arvoa näkyväksi työyhteisössä. Usein työsuhteen keston myötä työt kasaantuvat, ja vanhojen päälle tulee uusia tehtäviä. Töitä delegoimalla omaa työtaakka voi keventää. Asia kannattaa ottaa puheeksi kehityskeskustelussa, mutta myös luottamushenkilö voi auttaa ja olla tukena työympäristön muutosten ennakoinnissa. 

– Henkilöstöä pitäisi kuunnella herkällä korvalla, silloin myös johto saa lisää tietoa päätöksentekoon.

Tutkija painottaa myös, että työn kehittäminen on vaativaa ja siihen pitää investoida jatkuvasti. 

– Ja aidosti osallistaa henkilöstöä kehittämiseen.