– Tämä on merkittävä heikennys työntekijän vuosilomaoikeuteen. Vuosiloman tarkoitus on lepo ja virkistyminen. Vuosiloman tarkoitus ei kuitenkaan ole sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä toipuminen, napauttaa sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen Prosta.
Pro Uutiset
Vuosilomalaki muuttuu. Jos työntekijä sairastuu vuosilomallaan, hänellä on kuuden päivän omavastuuaika eli lomasta kuluu kuusi päivää sairaana. Vasta tämän jälkeen lomalle sattuvat sairauspäivät voi pyytää siirrettäviksi myöhempään ajankohtaan.
– Valitettavasti lainmuutoksen myötä vuosilomaa kuluu jatkossa myös työkyvyttömyysaikana, jolloin työntekijä ei voi nauttia vuosilomastaan tai hyödyntää sen suomaa vapaa-aikaa täysimääräisesti, valottaa sosiaalipoliittinen asiantuntija ja lakimies Pauliina Juntunen Ammattiliitto Prosta.
Omavastuupäivistä huolimatta jokaiselle työntekijälle turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää.
Laki muuttuu 1. huhtikuuta. Uusi laki koskee jo kesän 2016 lomia eli kun pidetään lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja vuosilomia.
Työntekijän on pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyysajan kuuden omavastuupäivän ylittävältä osalta. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, jos työnantaja sitä pyytää.
– Vuosiloman aikaisten työkyvyttömyyspäivien siirto-oikeuden rajoitus eli kuusi omavastuupäivää säädettiin työnantajille aiheutuvien vuosilomakustannusten vähentämiseksi, Juntunen kertoo.
Lomalla ei lepoa, vaan sairastamista?
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa vuosilomalain muutoksen, jonka mukaan silloin, kun työntekijä tulee sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, ovat kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää omavastuupäiviä. Ne eivät oikeuta siirtämään vuosilomaa.
– Tämä on merkittävä heikennys työntekijän vuosilomaoikeuteen. Vuosilomapäivien kuluminen aikana, jolloin työntekijä on työkyvytön, on vastoin vuosiloman tarkoitusta. Vuosiloman tarkoitus on lepo ja virkistyminen. Vuosiloma ylläpitää siten osaltaan työkykyä. Vuosiloman tarkoitus ei kuitenkaan ole sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä toipuminen, napauttaa sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen.
Pidä kirjaa omavastuupäivistä
Monen mielestä muutos tuntuu paluulta vanhaan käytäntöön. Tosiaan, uusi vuosilomalaki ehti olla voimassa vain yhden vuoden. Palataanko nyt menneisyyteen?
– Sikäli kyllä, että vuosiloma kuluu jälleen myös työkyvyttömyysajalta. Hankalaksi asian tekee se, että työntekijän itse pitää olla hereillä, milloin voi vuosilomaansa siirtää eli milloin on kuluttanut nuo omavastuupäivät, sanoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.
Kuuden omavastuupäivän piiriin laskettava työkyvyttömyysaika voi sijoittua sekä kesälomaan että talvilomaan ja myös yksittäisinä lomapäivinä pidettävään vuosilomaan.
Täysi kuuden päivän omavastuu tulee sovellettavaksi silloin, kun työntekijä on ansainnut vuosilomaa vähintään viisi viikkoa eli vähintään 30 päivää. Työntekijällä, joka on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana vuosilomaa yli neljä viikkoa eli yli 24 päivää, mutta alle viisi viikkoa eli alle 30 päivää, vuosilomaan voi sisältyä enintään niin monta työkyvyttömyyspäivää kuin työntekijän vuosilomakertymä ylittää 24 päivää.
Näin se toimii
Esimerkki 1: Henkilö on ansainnut 30 vuosilomapäivää ja pitää näistä neljä viikkoa kesälomaa. Jos hän sairastuu loman aikana, 6 sairauspäivää kuluttaa lomaa. Tämän jälkeen pitää heti pyytää loman siirtoa työnantajalta, jos sairaus jatkuu tai sairastuu myöhemmin kesäloman aikana tai talvilomalla.
Esimerkki 2: Jos henkilö on ansainnut 24 päivää vuosilomaa ja hän sairastuu loman aikana, tulee vuosilomansiirtoa pyytää heti. Työntekijällä ei ole omavastuupäiviä lainkaan.