Ammatissa Pro -lehti/Jukka Nortio
Jenna (nimi muutettu) työskentelee Elisalla vuokratyössä. Hänen työjaksonsa Elisan puhelinpalvelussa alkoivat Staffpointin kautta viitisen vuotta sitten. Monta vakinaistamiskierrosta on mennyt, mutta omalle kohdalle ruletin pyörä ei ole pysähtynyt.
– Tuntuu, että on täysin sattumanvaraista, kun yksi vakinaistetaan ja toinen ei. Perustelut sille, miksi joku saa paikan, ovat olleet epämääräisiä, Jenna sanoo.
Jennan sopimuspätkät Elisalla ovat lyhentyneet vuodesta puoleen vuoteen ja nyt enää muutamien kuukausien pituisiksi.
– Aiemmin vuokratyöläiset saivat hakea töitä sisäisen haun kautta. Nyt käytäntö on muuttunut, ja etenemismahdollisuudet talon sisällä huonontuneet.
Yli 80 000 palkansaajaa työskentelee nollatuntisopimuksella. Itsensä työllistäjien määrä kasvaa, vuokratyöntekijät tekevät töitä kymmenillä erilaisilla sopimuksilla ja määräaikaisuuksia ketjutetaan vastoin lakia.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksia pohtinut työryhmä sai pari vuotta sitten työnsä valmiiksi. Sen esitykset osa-aika- ja vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseksi ovat hukkuneet hallinnon viidakkoon.
– Nämä asiat piti saada hallitusohjelmaan, mutta ainakaan tämän hallituksen aikana ne eivät etene, lakimies Heli Ahokas STTK:sta sanoo.
Hän oli mukana työryhmässä ja on vaikuttanut pitkään epätyypillisten työsuhteiden suitsemiseen lainsäädäntöteitse Suomessa ja maailmalla.
Kahden kerroksen väkeä
Emilia (nimi muutettu) on ollut pari vuotta Elisan asiakaspalvelukeskuksessa kahden eri vuokratyöyrityksen kautta. Ensin työsuhde oli toistaiseksi voimassaoleva, kilpailutuksen jälkeen määräaikainen uuden yrityksen eli StudentWorksin kautta.
– Työ on mukavaa ja työnteossa olemme tasa-arvoisia elisalaisten kanssa. Asemamme kuitenkin horjuu. Kaikki työskentelevät nollasopimuksilla ilman viikoittaisia tuntitakeita, Emilia kertoo.
Vaikka ihmiset tekevät samaa työtä, poikkeavat työsopimukset huimasti vakituisten vastaavista. Työajat, palkat ja työterveyshuolto ovat huonommat kuin elisalaisilla. Etätyöhön liittyviä välineitä saati kännykkä- ja laajakaistaliittymiä työsuhdehintaan ei ole luvassa. Vuokratyöyritys voi myös kyseenalaistaa sairaslomien syyn vastoin työterveyslääkärin selvitystä.
Työpaikkaruokalassa vuokratyöläiset eivät saa ruokaetuja kuten talon oma väki. Henkilökuntatapahtumista mainitaan usein, etteivät ne koske ”ulkopuolisia”.
Hidas lainsäädäntö
Keskustelu työmuotojen moninaistumisesta tuotti lakiin vuonna 2001 ensimmäistä kertaa kirjauksen käyttäjäyrityksen vastuista.
– Laissa puututtiin työnantajayrityksen ja työn teettäjäyrityksen velvollisuuksiin minimitasolla, Heli Ahokas sanoo.
Muutoksia lakiin ei sen jälkeen ole tullut, vaikka työelämä on muuttunut. Lainsäädäntö koskee ensisijaisesti jatkuvia tai yli kuukauden määräaikaisia työsuhteita. Laissa määritellään muun muassa työaika, työn tekopaikka, työtehtävät, sovellettava työehtosopimus sekä palkan maksuperusteet. Ahokkaan mukaan näitä oikeuksia ei aina voi soveltaa epätyypillisiin työsuhteisiin.
– Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme rakenne luotiin teollisen ajan yhteiskunnassa, jossa työskenneltiin kokoaikaisesti ja pysyvissä työsuhteissa.
Ahokkaan mukaan uusia ongelmia on noussut esiin sitä mukaa kun entisiä on korjattu.
– Esimerkiksi vuokratyö alkoi lisääntyä, kun määräaikaisuuksien torppaamisessa päästiin lainsäädännöllisesti kohtuulliselle tasolle.
Itsensä työllistäjien joukossa on ihmisiä, joiden työnteko täyttää lain kannalta työsuhteen tuntomerkit: heillä on työnjohto, ja he työskentelevät työnantajan tarjoamissa tiloissa yhdelle työnantajalle.
– Lain pitäisi olla tiukempi. Uusia rajanveto-ongelmia työntekijöiden ja yrittäjien väliin ei halua kukaan.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee, että työsuhteiden muodot voivat vaihdella nopeasti.
Pykäläviidakon siimeksessä
Sairastaminen ja työttömyys pudottavat epätyypillisessä työsuhteessa olevan helposti turvaverkkojen ulkopuolelle. Ongelmia voi syntyä myös verotuksessa. Verottajan tulkinta työsuhteen laadusta määrittelee, kuka vastaa työnantajamaksuista, ennakkoperinnästä ja lopullisista verojen maksuista.
– Pahimmillaan veroseuraamukset ilmenevät vasta lopullisen verotuksen valmistuessa, Heli Ahokas sanoo.
Epätyypillisen työsuhteen työntekijäaseman, sosiaaliturvan ja verotuksen koukeroiden hallinta on vaikeaa, koska eri oikeudenalojen tulkinnat eroavat toisistaan. Työntekijöiden tietämättömyyttä myös käytetään hyväksi.
Esimerkiksi itsensä työllistäjiä on entistä enemmän yhä uusilla toimialoilla.
– Näin työpaikkailmoituksen, jossa haettiin varastomiestä toimeksiantosuhteeseen. Lapissa taas tarjoilijat vuokrasivat ravintolalta pöytiä. Jos tärkeintä on saada töitä, harva ymmärtää kysyä, mikä on toimeksiantosuhde, Ahokas päivittelee.
Vuokratyö korostuu
Jennan ja Emilian mukaan Elisan lähiesimiehet kohtelevat vuokratyöntekijöitä hyvin. Sen sijaan vuokratyöyritysten kanssa on ongelmia palkkojen, tuntilaskelmien ja lisien kanssa.
– Voimme olla yhteydessä Elisan luottamusmieheen, mutta ei hänkään juuri pysty auttamaan. Omaa luottamusmiestä vuokrafirmassa ei ole, joten olemme ongelmiemme kanssa yksin, Liisa sanoo.
Luottamusmiestä olisi tarvittu, kun vuokrafirma vaihtui ja suuri osa työntekijöitä siirtyi yrityksestä toiseen.
– Meille oli epäselvää, miten työt jatkuvat, putoaako palkka ja palavatko lomat. Jonkin verran saimme apua liitosta, Emilia muistelee.
Pro tekee vuokratyöntekijöiden asemaa näkyväksi. Kehittämispäällikkö Annemarje Salonen on ollut laatimassa verkossa jaettavaa Vuokratyöläisen opasta ja luottamusmiehille suunnattua koulutuspakettia vuokratyöntekijöiden aseman huomioimiseksi.
Vuokratyöntekijöillä on oikeus valita luottamusmies yrityksissä, joiden palkkalistoilla he toimivat. Toisaalta myös käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä on oikeus puuttua vuokratyöntekijöiden asemaan.
– Mutta jos luottamusmiehillä on kädet täynnä omiensa asioita, voivat vuokratyöntekijöiden asiat jäädä sivuun, Salonen sanoo.
Vuokraväki sivuutetaan myös koulutuksessa, työterveyshuollossa ja tuotantopalkkioissa, mikä kiristää työilmapiiriä. Nuoret ovat heikoimmassa asemassa.
– Nuoret vuokratyöläiset perehdytetään usein heikosti. Jos työt siksi eivät suju, työ loppuu, ja nuori saa työelämästä huonon kuvan, Salonen sanoo.
Ammattiliittoja moititaan usein aiheellisestikin siitä, että ne ovat keskittyneet kokoaikaisten ja vakituisessa työsuhteessa olevien etujen turvaamiseen.
Salosen mukaan Prossa on havahduttu jo aiemmin määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden ja nyt myös itsensä työllistävien tilanteeseen.
– Meidän on uskallettava mennä perinteisen palkkatyön toiselle puolelle. Itsensä työllistävät ovat ensi vuonna yksi kohderyhmistä. Selvitämme, miten me parhaiten palvelisimme heitä, Salonen sanoo.
Nollatyö kuriin
Nollatuntisopimuksella työskentelevät ovat velvoitettuja olemaan työnantajan käytettävissä esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa. Työnantajalla ei ole minimivelvoitteita tarjota työtä.
Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksilla työskenteli vuonna 2014 keskimäärin 83 000 työntekijää eli neljä prosenttia työvoimasta.
Tämä tieto vauhditti Vakiduuni-kansanliikkeen vuoden alussa käynnistämää nimienkeruuta joka tähtää nollatuntisopimusten kieltoon. Allekirjoittajia kertyi heinäkuun puoliväliin mennessä yli 62 000, jolloin nimienkeruu lopetettiin ja aloite vietiin viranomaiskäsittelyyn edeten eduskunnalle syys-talven aikana.