Jo sovitut investoinnit vuoteen 2020 mennessä
Norja 40 miljardia euroa
Muun muassa Hammerfestissa maailman suurin porauslautta varusteltavaksi 2014, uusi lentokenttä, kuparikaivos
Kvalsundissa voimalinjan rakennustyöt,
Veidnesissä öljyterminaali tulossa
Ruotsi 24–25 miljardia euroa
Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien siirto uuteen paikkaan. Kaivosyhtiö LKAB investoi 540 miljoonaa euroa vuosittain.
Rakentamisen tarjouspyyntöjen arvo Västerbottenissa ja Norrbottenissa oli yksin elokuussa yli 300 miljoonaa euroa.
Venäjä 10–20 miljardia euroa
Vesilaitosprojekteja ja muita perusinfrastruktuurin investointeja
Lisää tietoa työnhausta Pohjoismaissa:
Ammatissa Pro -lehti/Pirkko Koivu
Pohjoisessa on töitä. Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Luoteis-Venäjällä investoidaan ja rakennetaan lähivuosina hurjasti.
Esimerkiksi Pohjois-Norjassa tarvittaisiin saman tien 15 000 uutta työntekijää – heistä insinöörejä 2 000 – toteuttamaan muun muassa alueen isoja kaivos-, öljyterminaali- ja kaasukenttähankkeita.
Tekijöitä tarvittaisiin Pohjois-Ruotsissakin. Rakenteilla on kauppakeskuksia, mutta vaikuttavin hanke on Kiirunan kaupungin siirto laajenevan kaivoksen tieltä. Luoteis-Venäjällä rakennetaan perusinfrastruktuuria eli esimerkiksi vesilaitoksia.
Paljon mahdollisuuksia
Barentsin alueella olisi suomalaisille yrityksille huikeat mahdollisuudet, kun niihin uskallettaisiin tarttua.Tätä mieltä on Barentskeskus Finland Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl. Yksittäinen työnhakijakin voi lähteä työnhakuun Pohjois-Norjaan tai -Ruotsiin. Venäjälle pääsee helpoimmin suomalaisen yrityksen kautta.
Barentskeskus on pohjoissuomalaisten kaupunkien, yliopistojen, kuntayhtymien ja ammattikorkeakoulujen omistama organisaatio, joka luo kontakteja ja tuottaa elinkeinoelämälle ja hallinnolle tietoa Barentsin euroarktiselta alueelta. Se pyrkii myös tekemään Suomea näkyväksi Barentsin alueella.
Suomen valtiokin on hereillä, valtioneuvoston tuoreessa arktisessa strategiassa luvataan, että Suomi on mukana hyödyntämässä alueen liiketoimintamahdollisuuksia.
Barentsin alueen buumista ja sen suomalaisille tarjoamista mahdollisuuksista on puhuttu jo vuosia, mutta paljonko suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä on alueelle mennyt?
– Hyvin vähän. Ketään ei tulla Suomesta hakemaan, vaan paikalle pitää hakeutua itse, Martti Hahl sanoo.
Joillekin kynnyksenä voi olla muutto pohjoiseen, toisille ruotsin tai norjan kieli. Hahlin mielestä suomalaiset ujostelevat kielitaitoaan turhaan.
– Suomalaisilla on etulyöntiasema esimerkiksi Baltian maista tuleviin verrattuna. Norjalaiset ymmärtävät suomalaisten kouluruotsia hyvin, ja lisää oppii nopeasti. Jo viikossa saa tuntumaa norjalaisten puheeseen.
Osaajista pulaa
Vuoteen 2020 mennessä Barentsin alueelle eli Pohjois-Norjaan, Pohjois-Ruotsiin ja Luoteis-Venäjälle on suunnitteilla yhteensä noin 75 miljardin euron arvosta erilaisia hankkeita. Näiden hankkeiden rahoitus on jo tiedossa.
– Norjan ja Ruotsin etu Suomeen verrattuna on se, että niillä raha on kassassa valmiina. Suomalaisten täytyy ensin odottaa ulkomaisia sijoittajia hankkeisiinsa.
Töitä olisi tarjolla konepaja-ammattilaisille ja kuljettajille. Kysyntää on myös rakentajista, kuten kylmärakentamisen osaajista sekä satama-, kaivos-, asunto- ja tienrakentajista. Venäjällä tarvittaisiin kaivososaamista ja vesihuollon asiantuntijoita.
– Norjassa tarvitaan esimerkiksi kaivos- ja porateknologian osaajia. Samoin olisi käyttöä ict-osaajille merenkulussa ja pelastustoimessa, Hahl sanoo.
Norjassa tarvitaan kaikkiaan 100 000 uutta työntekijää vuosittain, ja pohjoisessa pula työvoimasta jarruttaa jo alueiden kehitystä.
Esimerkiksi kovaa vauhtia kasvavaan Hammerfestiin rakennetaan lentokenttää ja maailman suurinta kaasunporauslauttaa. Alueelle muuttaisi lapsiperheitä, jos lapsille olisi opettajia.
– Opettajia etsitään alueelle otsalampun kanssa. Lisäksi tarvitaan muidenkin alojen ammattilaisia, esimerkiksi lastentarhanopettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, Hahl luettelee.
Norjassa paikallisen henkilötunnuksen saa nopeasti, henkilötunnuksella saa verokortin ja töitä löytyy kuulemma saman tien. Asunnon löytäminen saattaa olla vaikeampaa, mutta ei mahdotonta.
Parempi palkkakin saattaa houkutella. Sekä Norjassa että Ruotsissa verotus on hieman keveämpi kuin Suomessa. Norjassa keskipalkka on 5 000 euroa, Suomessa 3 000 ja Ruotsissa siltä väliltä. Norjan elinkustannukset ovat noin kahdeksan prosenttia korkeammat kuin Suomessa.