Lisääkö liikkuva työ aina tavoitettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä? Vai kuormitusta?
Kuva:Shutterstock
Pro Uutiset
Sähköposteihin vastailu matkalla tai kotona lisää kyllä itsemääräämisoikeutta työnteon tavasta ja paikasta, mutta samalla voi hävitä kontrolli työaikoihin, työturvallisuusasiantuntija Tarja Korkalainen Ammattiliitto Prosta toteaa.
Työaikoihin ja työajan kokonaiskuormitukseen liittyvät ongelmat ovat toimihenkilökentässä lisääntyneet koko 2000-luvun. Toimihenkilöiden toteutunut kokonaisviikkotyöaika on muutamaa minuuttia vaille 40 tuntia viikossa. Osa työstä on palkatonta, harmaata ylityötä, jota ei kirjata mihinkään.
- Hieno parannus on, että työaikakuormituksen arviointi lisättiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta työturvallisuuslain vaarojen arviointiin vuonna 2013, Korkalainen iloitsee.
Tällä hetkellä osalla työpaikoista on huomioitu lakimuutos ja toimittu sen mukaan. Jotkut eivät asiasta ole kuulleetkaan.
Ylemmistä toimihenkilöistä 75 prosenttia työskentelee ainakin yhtenä päivänä kuukaudessa kotona, työpaikan eri toimipisteissä, työmatkoilla, asiakkaalla tai muualla vakituisen työpisteen ulkopuolella. Suurin osa arvioi edut haittoja suuremmiksi.
Liikkuvan työn arvioidaan lisäävän erityisesti tehokkuutta, tavoitettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tämä ilmeni Elisan Prior Konsultoinnilla teettämässä kyselyssä, joka julkistettiin 23. tammikuuta.
Kokonaistyöaika näkyväksi
Työaikalaki edellyttää, että työantaja pitää työaikakirjanpitoa, josta selviävät tehdyt työtunnit. Työaikalaki ja työehtosopimukset rajaavat työajan enimmäismäärät, joita ei voi ylittää.
- Kellokorttia ei siis voi heittää nurkkaan, vaan pikemminkin työajan raportointia ja seurantaa on kehitettävä liikkuviin olosuhteisiin, Korkalainen sanoo. Työturvallisuuden asiantuntijalla on itsellään käytössä kellokortti, joka kulkee mukana myös kännykässä.
Työn kokonaiskuormituksen arvioinnissa on huomioitava myös paikasta riippumaton työ, työajan ulkopuolella tehty työ, ylityöt, matkustamisen aiheuttama työaikakuormitus eli kokonaisuudessaan työhön sidottuna olemisen vaikutus toimihenkilön terveyteen ja turvallisuuteen.
- Toimihenkilöiden työhyvinvointia ei saa vaarantaa hallitsemattomalla työaikavapaudella. Työstä palautumiseen pitää jäädä riittävästi vapaa-aikaa, muistuttaa Korkalainen.