Tekstiili- ja vaatetusalan insinööri (AMK) sekä asiakasvastaava Mari Männistö Lindström Oy:stä uskoo kierrätyskuituihin ja vastuullisuuteen erikoistuvalle ammattilaiselle riittävän töitä tekstiilin ja muodin alalla.

–  Kierrätys tulee näkymään jokaisessa alan yrityksessä, ellei näy jo nyt.

Männistö on halunnut päivittää omaa osaamistaan tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Hän opiskelee töiden ohella Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän aikoo suorittaa vestonomiopinnot eli tekstiili- ja vaatetusalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vajaassa parissa vuodessa. Opinnot painottuvat vastuullisuuteen ja kiertotalouteen.

Arvioiden mukaan alalle voi syntyä 17 000 uutta työpaikkaa. Veturina ovat vastuullisuus ja kierrätys.

Ammattiliitto Pro, työnantajia edustava Suomen Tekstiili & Muoti ry ja muut alan ammattiliitot ovat Männistön kanssa samaa mieltä. Arvioiden mukaan alalle voisi vastaisuudessa syntyä 17 000 uutta työpaikkaa. Veturina alalla ovat juuri vastuullisuus ja kierrätys.

Liitot ajavat yhdessä seuraavaan hallitusohjelmaan tekstiilin ja muodin kasvuohjelmaa, jotta alan kasvuennusteesta voisi tulla totta.

Start upit tarvitsevat tukea

Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Piia Säkkisen mukaan Suomessa on paljon hienoja tekstiilialan start up -yrityksiä, jotka valmistavat muun muassa kierrätyskuituja vanhoista tekstiileistä tai kuitua vaikkapa puusta ja metsäteollisuuden jätevirroista. 

– Muun muassa Spinnova, Rester ja Infinite Fiber ovat tuttuja uutisista. Alan yritykset ovat kuitenkin vasta alkutaipaleellaan ja tarvitsevat tukea.

Kasvuohjelma voisi sisältää rahoituksellisia ratkaisuja sekä TKI-satsauksia eli tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Kasvuohjelma voisi liittojen mukaan sisältää rahoituksellisia ratkaisuja sekä TKI-satsauksia eli tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Samoin koulutuksen avulla pitää varmistaa, että yrityksillä riittää osaavaa työvoimaa. Ala tarvitsee niin teollisuuden prosessiosaamista kuin valmistusmateriaalien ymmärrystä.

Direktiivi antaa suomalaisyrityksille etumatkaa

Juuri nyt Suomella olisi Säkkisen mukaan tuhannen taalan paikka satsata pitkään alamaissa olleeseen tekstiili- ja vaatetusalaan. Alan työpaikkojen virta voitaisiin kääntää ainakin osittain halvan tuotannon maista takaisin Suomeen.

– Ensi vuonna Suomessa astuu voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa kierrättämään tekstiilijätteen. Muu Eurooppa alkaa soveltaa direktiiviä vasta parin vuoden päästä. Tähän saumaan kannattaisi nyt satsata. Kierrätyskuituihin erikoistuneet yrityksemme pääsevät hyötymään direktiivistä pari vuotta muita aiemmin, Säkkinen sanoo.

Kuluttajat vaativat vastuullisuutta

Sekä Piia Säkkinen että Mari Männistö tähdentävät myös kuluttajien merkitystä. Ihmiset vaativat aina vain enemmän vastuullisuutta ja laatua. Halpamuodin aika lähenee loppuaan, he ennustavat.

Kiertotalouteen on satsattava myös pakon edessä, sillä vastaisuudessa maailman rajat tulevat vastaan. Esimerkiksi puuvillan tuottaminen vie paljon maapinta-alaa ja kuluttaa valtavasti vettä. Samasta maasta ja vedestä kilpailee myös ravinnontuotanto. Kierrätyskuidun hiilijalanjälkikin on yleensä pienempi kuin ensi kertaa käytettävän neitseellisen kuidun.

Tekstiilikuitujen kysyntä ei rajoitu vain vaatetukseen, vaan kuituja hyödynnetään yllättävissäkin käyttötarkoituksissa, muun muassa autonrenkaissa.

Männistö huomauttaa, että tekstiilikuitujen kysyntä ei rajoitu vain vaatetukseen, vaan kuituja hyödynnetään yllättävissäkin käyttötarkoituksissa, muun muassa autonrenkaissa.

– Sovelluksissa vain taivas on rajana, hän sanoo.

Vaikka kierrätyskuitujen kehitys etenee nyt kovaa vauhtia, riittää alalla vielä tutkittavaa. Kaikilta ominaisuuksiltaan kierrätyskuitu ei vastaa neitseellisestä raaka-aineesta tehtyä kuitua. Esimerkiksi kestävyydessä on vielä parannettavaa.

Ei roskaa vaan materiaalia

Kiertotalous on osa Männistön työtä tekstiilipalveluita tuottavassa Lindström oy:ssä jo nyt.

– Asiakasvastaavana huolehdin muun muassa työvaatteita vuokraavien asiakasyritystemme sopimusuusinnoista ja asiakkuuksien aloituksista. Aina asiakkaamme ei saa aivan uusia työvaatteita henkilökunnalleen vaan tarjoamme uuden sijaan siistiä käytettyä, Männistö kertoo.

Kierrätys toimii myös, kun työvaate ei enää kelpaa käyttöön. Kulunut vaate kulkeutuu Lindströmiltä kierrätyskuituja valmistavan Rester Oy:n käsittelyyn. Työvaate saa uuden elämän esimerkiksi lankana ja kankaana, eristeenä tai vaikkapa akustiikkalevyn raaka-aineena.

Männistö pitää tärkeänä sitä, että oma työnantaja on ottanut vastuullisuuden ja kierrätyksen asiakseen.

– Voin ylpeästi kertoa olevani töissä yrityksessä, joka kantaa oman vastuunsa. Siinä itsekin kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, hän sanoo.