Pro Uutiset
Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle muun euroalueen perässä. Kasvu jää kuitenkin hitaammaksi kuin muualla euroalueella, sillä väestön ikääntyminen ja talouden tuotantorakenteen yksipuolisuus painavat kasvunäkymiä. Velkaantuminen ja teollisuuden alavire aiheuttavat huolta kasvun kestävyydestä.
Suomen Pankki ennustaa, että kokonaistuotanto kasvaa 1,1 % vuonna 2016. Kotimainen kysyntä toimii talouskasvun veturina viennin pysyessä vaimeana. Vuonna 2017 talous kasvaa edelleen 1,1 % ja 1,0 % vuonna 2018. Myös investoinnit kääntyvät pitkästä aikaa kasvuun, ja niiden elpyminen koskee rakennusalan lisäksi muita tuotannon aloja. Inflaatio jää puolestaan pitkäaikaisesti hitaaksi.
Suomen vientimarkkinat kasvavat aiemmin arvioitua hitaammin vuosina 2016–2018 ja viennin koheneminen jää maltilliseksi. Viime vuosina erityisesti vienti Venäjälle on supistunut voimakkaasti. Toisaalta vienti euroalueelle on lisääntynyt vuoden 2013 jälkeen selvästi.
Suomen vientihinnat nousevat kilpailijoita hitaammin
Suomen vientihintojen ennustetaan lähivuosina kohoavan kilpailijamaiden vientihintoja hitaammin ja yksikkötyökustannusten kasvu jää myös hiukan muun euroalueen kehityksestä. Kilpailukyvyn hienoinen paraneminen ei kuitenkaan riitä kääntämään Suomen ulkomaankaupan markkinaosuuksia kasvuun. Kilpailukykysopimus helpottaa toteutuessaan kustannuserojen kuromista umpeen verrattuna kauppakumppanimaihin. Nimellisten ansioiden kasvu on vaimeaa, noin prosentin vuosittain ennustejaksolla.
Alhaiset korot ja vaimea hintakehitys tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutuksen kautta talouskasvua. Kääntöpuolena on, että kotitalouksien velkaantuminen jatkaa kasvuaan.
Työmarkkinoilla on jo nähty käänne parempaan. Aiemmista suhdannekäänteistä poiketen kasvua tukevat työvoimavaltaiset palvelualat ja rakentaminen, eivät vienti ja teollisuus. Kuten muissakin euroalueen maissa, työllisyys kohenee hieman totuttua paremmin suhteessa talouden kasvuvauhtiin. Tuottavuuden kasvu jää sen sijaan vaimeaksi, ja työttömyys vähenee hitaasti.