Järvenpääläinen Tommi Havukainen tietää omakohtaisesti, ettei koulutodistus lyö lukkoon tulevaisuuden työtehtäviä. Havukainen ei ole käynyt lukiota, mutta työskentelee nykyään johtotehtävissä.

Kouluikäisenä Havukainen oli vilkas ja vauhdikas lapsi. Salaman lailla paikasta toiseen suhahtava poika oli jatkuvasti liikkeessä, ja elämässä kiinnosti yleisesti kaikki muu paitsi opiskelu. Koulu sujui kuitenkin suhteellisen hyvin, vaikka kielten opiskelu olikin vaikeaa.

–Kielten opiskeleminen oli rämpimistä, selviytymistä lukuvuodesta toiseen, hän muistelee.

Ammattikoulusta yliopistoon 

Nykyisin Havukainen työskentelee analytiikkatalo Houston Analyticsissa maajohtajana ja operatiivisena johtajana. Yritys toimii neljässä eri maassa ympäri Eurooppaa, joten päivittäin työtehtäviä toimitetaan suomen lisäksi sujuvasti myös englanniksi – siis juuri sillä kielellä, joka kouluaikana oli se suurin tuskanhien tuottaja.

– Jos joku olisi kertonut minulle kouluaikana, että tulevaisuuden työssäni tarvitsen englannin kieltä näin paljon, en tiedä, mitä olisin sanonut, hän nauraa.

Alakoulussa Havukaisella todettiin lukihäiriö. Se oli syy, miksi koulunkäynti oli välillä niin vaikeaa. Lukihäiriön vuoksi Havukainen sai vapautuksen ruotsin kielestä, mutta vasta jälkikäteen hänelle selvisi, että ruotsin kielen poistaminen opinnoista merkitsi automaattisesti myös sitä, ettei peruskoulun jälkeen opintoja voinut jatkaa lukioon.

Lopulta Havukainen päätyi opiskelemaan ensin kokiksi, mutta vaihtoi nopeasti alaa ja opiskeli sitten markkinointimerkonomiksi. Esimiestaitojaan hän kehitti myöhemmin aikuisiällä K-instituutissa Keskolla työskennellessään ja projektipäällikön taitojaan hän terävöitti Aalto-yliopistossa.

Pienistä puroista kasvoi lopulta suuri joki, ja nyt, pitkän koulutien jälkeen, kasassa on itselle räätälöity, juuri oikeanlainen opintokokonaisuus.

Minun reittini on ollut työläs ja raskas, mutta se on ollut minulle juuri oikea tapa edetä työurallani.

– Opiskelureittini ei ole ollut se helpoin ja selkein. Olisin mieluiten opiskellut siten, kuten yleensä: ensin lukioon ja sieltä korkeakouluun. Minun reittini on ollut työläs ja raskas, mutta se on ollut minulle juuri oikea tapa edetä.

Vaikka työuraan ei koulumenestys korreloikaan, koulutukseen pääsemiseen niillä on vaikutusta: korkeakoulut painottavat nykyään todistuksen pisteitä ja opiskelijavalinnat uudistuvat.

Eliittilukiossa opiskeleminen ei paranna ylioppilaskoemenestystä

Johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Mika Kortelainen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sanoo, että peruskoulun tai lukion arvosanoilla on todennäköisesti luultua vähemmän arvoa ajatellen tulevaisuuden työtehtäviä. Enemmän on arvoa sillä, millaiset arvosanat loistavat ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon papereissa. 

Kortelainen on tutkinut työryhmänsä kanssa erityisesti lukio-opintoja. Vuosien mittaan hän on tehnyt lukiotutkimuksia monesta eri näkökulmasta. Kortelainen sanoo, että kaikkien tutkimusten perusteella pystyy tekemään yhden selkeän havainnon:

– Suomessa lukioiden väliset erot ovat varsin pieniä, ja opetus on tasalaatuista läpi maan, hän sanoo.

Kortelainen on tutkinut esimerkiksi sitä, miten eliittilukiossa opiskeleminen vaikuttaa ylioppilaskokeiden arvosanoihin. Tutkimus osoitti, ettei eliittilukiossa opiskelu paranna ylioppilaskoemenestystä.

Eliittilukioiden osalta hän tarkentaa, että niistä kyllä kirjoitetaan parempia arvosanoja kuin muualta lukioista – jos verrataan pelkästään tuloksia. Tämä johtuu siitä, että eliittilukioihin valikoituu opiskelijoita, jotka ovat menestyneet peruskoulussa hyvin.

– Mutta jos verrataan samanlaista opiskelijaa niin eliittilukiossa kuin missä tahansa lukiossa, ei ylioppilaskokeen arvosanoissa ole eroja. Lukio itsessään ei siis tuo lisää menestystä, Kortelainen painottaa.

Eliittilukiossa opiskelusta voi kuitenkin hyötyä pidemmällä aikavälillä tulevaisuudessa.

– Hyötyä voi olla esimerkiksi lukion jälkeisiin opintoihin hakeutumisessa tai myöhemmin työelämässä menestymisen kannalta, Kortelainen sanoo.