Pro Uutiset
Joka toisessa finanssisektorin työpaikassa tehdään henkilöstön koulutussuunnitelmia. Ne ovat kahdeksassa tapauksessa kymmenestä henkilökohtaisia. Osassa työpaikoista koulutussuunnitelmat voivat olla myös tiimi-, osasto- tai henkilöstöryhmäkohtaisia tai yleisiä yritystason suunnitelmia.
- Pahin tilanne on yrityksissä, jossa henkilöstösuunnitelma tehdään koko organisaation tasolla, eikä sitä päivitetä ollenkaan, kertoo finanssialan sopimusvastaava Ira Saarnio Ammattiliitto Prosta.
Ammattiliitto Pro toteutti keväällä 2013 finanssisektorin luottamusmiehille kyselyn koulutussuunnitelmista, tulevista koulutustarpeista ja koulutuksessa tapahtuneista muutoksista. Vaikka vastaukset kattavat koko sektorin, ovat ne painottuneet rahoitusalaan sen laajemman luottamusmiesverkoston vuoksi.
Koulutussuunnitelmat päivitetään pääsääntöisesti joko vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä tai epäsäännöllisesti tarpeen vaatiessa.
- Pro pitää tärkeänä, että koulutussuunnitelmat tehtäisiin henkilökohtaisina ja niitä päivitettäisiin vähintään vuosittain. Muuten suunnitelmista saatu hyöty voi jäädä pieneksi, toteaa sopimusalavastaava Ira Saarnio.
Osaaminen palkitaan lisätöillä
Finanssialalla pääsee koulutukseen työajalla ja koulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja pystyy soveltamaan työssään, kyselyn vastaukset kertovat.
Sen sijaan osaamisen ylläpidosta palkitsemisessa on suuria puutteita. Pääsääntöisesti kouluttautumisesta seuraa mahdollisuus tehdä vaativampia työtehtäviä, mutta sitä ei huomioida mitenkään palkkauksessa. Noin neljä kymmenestä vastaajasta myös sanoo, ettei kouluttautumisesta seuraa mitään, edes vaativampia työtehtäviä.
- Tässä on selkeä parantamiskohde, Saarnio toteaa.
- Harva haluaa pidemmällä aikavälillä kouluttautua, mikäli seurauksena on korkeintaan lisää töitä tai vastuuta, mutta kouluttautuminen ei vaikuta palkkaan.
Kouluttautuminen on välttämätöntä, sillä ala on jatkuvassa muutos- ja kehityspaineessa. Luottamustoimisten mukaan tarpeellisimpia taitoja ovat asiakaspalvelu-, vuorovaikutus- ja myyntitaidot.
"Opettele verkosta"
Finanssialan työpaikat ovat edelläkävijöitä verkkokoulutusten tarjoamisessa, tiedotti työnantajia edustava Finanssialan Keskusliitto elokuussa 2013.
Uutisen mukaan yli 90 prosenttia finanssialan yrityksistä käyttää verkko-oppimista, kun vastaava luku koko elinkeinoelämän yritysten osalta on vain noin 40 prosenttia.
Tämä tulee selkeästi esiin Pronkin kyselyssä, toteaa sopimusalavastaava Mika Mäkelä Ammattiliitto Prosta.
- Ongelmana on, että luottamushenkilöiden mielestä verkkokursseja on liikaa. Kun koulutustilanteessa tapahtuva vuorovaikutus jää pois, asiat ja ohjeet voidaan ymmärtää eri tavoin. Tämä voi olla myös liiketoimintariski, jos uusia työntekijöitä ei kouluteta riittävästi, vaan vaaditaan ainoastaan itseopiskelua, Mäkelä toteaa.
Verkkokursseja tarjotaan toimihenkilöille erityisesti rahoitusalalla. Luottotieto- ja perintäalalla verkkokurssit ovat Pron kyselyyn vastanneiden mukaan harvinaisia.
Osaamisen ylläpito yhä hankalampaa
Kyselyssä finanssialan luottamustoimisilta kysyttiin, miten he kokevat osaamisen ylläpitämisen ja kouluttautumisen muuttuneen viimeisten vuosien aikana. Yli puolet eli noin 55 prosenttia vastaajista kertoi osaamisen ylläpitämisen ja kouluttautumisen tulleen vaikeammaksi.
Suurin osa vastaajista arvioi, että sopivin tutkinto uusille, alalle tuleville henkilöille on tradenomi (66 %) ja toiseksi sopivin merkonomi (n. 25 %).
Esiin nostetaan vähäisissä määrin myös ylempi korkeakoulututkinto sekä se, ettei tutkinnolla ole väliä, koska työssä oppiminen on erityisen tärkeää.
Saako pankkeihin rekrytoitua osaajia?
Hieman yllättäen mielipiteet siitä, onko alalle helppoa houkutella osaavaa työvoimaa eroavat.
Puolet vastaajista pitää osaajien rekrytointia vaikeana, koska finanssiala ei kiinnosta matalan palkkatason ja työn vaativuuden epäsuhdan vuoksi. Toinen puoli vastaajista taas sanoo, ettei rekrytointiongelmia ole, koska väkeä vähennetään koko ajan, eikä uusrekrytoinneille ole tarvetta. Jos olisi, työttömien joukosta löytyisi kokeneita ammatti-ihmisiä.
Aiheesta lisää:
13.4.2012 Rahoitusalan toimihenkilö tienaa keskimäärin 2 736 euroa