Karut luvut Suomen työllisyystilanteesta lävähtävät silmille mediassa lähes päivittäin. Suomen työttömyysaste on Euroopan toiseksi korkein heti Espanjan jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 15–74-vuotiaiden työttömien määrä kohosi jo 267 000, mikä oli 53 000 enemmän verrattuna vuoden takaiseen.
Työllisyys pitää talouden rattaita pyörimässä – ja juuri siksi työllistymisen edellytyksiin on panostettava määrätietoisesti. Talous ei kasva ilman ihmisiä, joilla on edellytyksiä osallistua työelämään sekä yrityksiä, joilla on mahdollisuus työllistää.
Kestävään talouskasvuun tarvitsemme vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimia, joilla tuetaan työttömän osaamisen ylläpitoa ja työkykyä sekä uusien työpaikkojen syntymistä. Yhtä tärkeää on kehittää keinoja, joilla työnhakijat ja avoimet työpaikat saadaan kohtaamaan. Työnhakijalle suunnattujen palveluiden rinnalle tarvitaan työnantajille suunnattuja palveluita, jotka myös työnantaja kokee hyödylliseksi.
Resurssit kuntoon
Suomi jää työvoimapolitiikan resurssoinnissa jälkeen pohjoismaisista verrokeista, eikä ole realistista odottaa samaa tulosta vähemmillä resursseilla. Mikäli haluamme saavuttaa ja vakiinnuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen, on myös työvoimapalveluiden rahoitukseen panostettava vastaavalla tasolla.
Työvoimapalveluiden tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti laissa. Lakisääteiset palvelut vaativat riittävät asiantuntijaresurssit. Tällä hetkellä työvoimapalveluissa yksittäisellä asiantuntijalla on keskimäärin liikaa asiakkaita, joten yksilöllisen palvelun antaminen on haastavaa.
Panostusta laatuun
Työllisyyspalveluiden on vastattava työnhakijan todellisiin tarpeisiin. Asiantuntevasti ja yksilöllisesti suunniteltuihin palveluihin tulee panostaa ja samalla on uskallettava kehittää tai karsia palveluita, joiden vaikuttavuus jää heikoksi.
Laadun varmistamiseksi tarvitaan ostopalveluille selkeät, yhtenäiset ja läpinäkyvät laatukriteerit.
Vaikuttavuutta yhteistyöstä
Uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamiseksi on panostettava työnantajapalvelujen kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen paikallisten yritysten kanssa. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä suuresti esimerkiksi tuesta rekrytointiin.
Työttömällä voi olla samanaikainen tarve erilaisille palveluille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluille sekä koulutukselle. Kun palveluketju ja eri toimijoiden välinen yhteistyö toimii, työnhakijan polku työhön selkeytyy ja nopeutuu.
