Hyppää pääsisältöön

Lakko-oikeus puhutti panelisteja Porissa

Pron EU-vaalikiertueella Porissa 23.4. kuultiin näkemyksiä neljältä EU-parlamenttiin pyrkivältä ehdokkaalta.

Anne Bland (vihr.), Janne Laulumaa (sd.), Erno Välimäki (vas.) ja Martin Ylikännö (kesk.) mittelivät näkemyksiään EU:sta ja työelämästä Pron Matti Koskisen vetämässä paneelissa Porissa.

Pro Uutiset

Pron ehdokaspaneelissa Janne Laulumaa (sd.) korosti puheenvuoroissaan harmaan talouden torjuntaa ja kritisoi EU:ssa meneillään olevaa REFIT-prosessia, jossa on hänen mukaansa vaarana työntekijöiden oikeuksien heikentyminen. REFIT on EU-komission hanke, joka pyrkii keventämään EU-lainsäädäntöä – esimerkiksi työntekijöiden asemaan vaikuttavia lakeja.

Erno Välimäki (vas.) korosti työnteon kannattavuutta ja heikommassa tilanteessa olevien kansalaisten aseman turvaamista veroilla. Laulumaa ja Välimäki ovat molemmat länsisuomalaisia Metallityöväen liiton luottamusmiehiä. Vahva työntekijöiden aseman ymmärtäminen ja puolustaminen kuuluikin puheenvuoroissa.

Vihreiden varapuheenjohtaja Anne Bland korosti yhteiskunnallisten yritysten merkitystä ja katsoi, että Eurooppaa pitää uudistaa. Sikatilallinen ja Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö (kesk.) korosti kotimaista energiaa, suomalainen ruokaa ja yrittäjyyttä. Hän myös nosti esille vapaan liikkuvuuden ongelmia, kuten mahdollisuuden sosiaaliturvasurffailuun.

Harmaata taloutta kitkettävä, cleantechista potkua

Kysyttäessä, millä keinoin talouskasvuun tulisi kiinnittää huomiota, Ylikännö nosti esiin energiasektorin omavaraisuuden nostamisen ja kaikkien energiamuotojen hyödyntämisen. Harmaa talous tulisi hänen mielestään saada kitkettyä ja työllisyyttä lisättyä, muttei julkista sektoria kasvattamalla.

Välimäen mielestä leikkauspolitiikka olisi lopetettava ja teollisuuden kilpailukyky turvattava. Välimäki otti esille myös globalisaation ja totesi, että ihmisoikeudet ja ay-liikkeen toimintamahdollisuudet tulee turvata esimerkiksi Aasian maissa.

Laulumaa täsmälääkitsisi taloutta niin ikään harmaata taloutta kitkemällä. Sosiaalisesta dumppauksesta ja työehtojen polkemisesta tulisi hänestä pyrkiä eroon esimerkiksi ottamalla käyttöön sulkutilit, joille siirrettäviä varoja aliurakoitsija ei voi käyttää kuin verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen hoitoon. Kasvua tulisi hakea cleantechista sekä teollisista investoinneista. Myös Bland uskoi cleantechin työllistämispotentiaaliin. Hän nostaisi lisäksi ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet yritystilinpäätöksiin talouslukujen rinnalle.

Niin Laulumaa kuin Välimäkikin katsoivat, että vapaakauppasopimuksiin tulee sisällyttää myös työntekijöiden oikeuksien turvaaminen. Ylikännö totesi ongelmia seuraavan, jos aikaan ei saada yhteisiä sääntöjä, joilla ympäristöystävällinen tuotanto turvataan. Välimäki asettaisi niiden osalta painetta, jotta Euroopankin kilpailukyky turvataan. Bland piti nopeita ympäristötoimia välttämättöminä huomauttaen, ettei ilmastonmuutoksen torjumiseen ole aikaa 50 vaan 15 vuotta.

Lakko-oikeus herätti sananvaihdon

Vilkkaimmaksi sananvaihto paneelissa kävi, kun puhe kääntyi työelämään. Ylikännö katsoi, että vapaata liikkuvuutta tarvitaan, mutta lieveilmiöt kuten rikollisuus tulee estää. Välimäkikin painotti valvontaa ja sanktioita, jotta mahdollisuus kikkailla lainsäädännöllä katoaa.

Lakkoehtoja tulisi Ylikännön mukaan tiukentaa niin, että sanktioiden tulee vastata aiheutettuja kustannuksia. Laulumaa ja Välimäki puolustivat lakko-oikeutta todeten, että lakoilla on aina syy. Laulumaa huomautti lakon syynä olevan usein huono johtaminen ja vakava laiminlyönti, jolloin työntekijöillä ei ole enää muuta vaihtoehtoa. Välimäen mielestä työtaisteluoikeudet tulee turvata kaikissa EU-maissa.

Laulumaa korosti riitojen ratkaisukeinona myös ammattiliitojen kanneoikeuden saamista täysivaltaisesti voimaan, jolloin myös kilpailuetu säilyy pelisääntöjen ollessa kaikilla työpaikoilla samat. Bland piti tärkeänä, että työntekijät otettaisiin mukaan yritysten hallintoon ja omistusrakenteisiin.

EU:lle ei lisää valtaa, parlamentille kyllä

Kukaan ehdokkaista ei kannattanut EU:n vallan merkittävää lisäämistä, mutta kaikki katsoivat, että parlamentin roolia voisi jonkin verran kasvattaa. Laulumaan mielestä yhteistyömuotoja esimerkiksi työlainsäädännössä tulisi kehittää.

Bland perusteli europarlamentin vallan lisäämistä sillä, että valta on siirtynyt kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan keskuspankin ja EU:n komission troikalle, jossa ei ole demokratiaa. Bland katsoi myös, että kansalaisaloitteen roolia tulisi kasvattaa ja se tulisi aina ottaa poliittiseen käsittelyyn.

 

Pron seuraavat EU-vaalitilaisuudet: 28.4. Jyväskylä, 29.4. Tampere, 5.5. Vantaa, 6.5. Vaasa ja Seinäjoki.

Katso Jyväskylän ja Tampereen vaalitilaisuuksien EU-ehdokaspanelistit täältä