Ammatissa Pro -lehti/Natasha Petrell

Hallitus on esittänyt työajan pidentämistä ja erilaisten lisien ja korvausten leikkaamista, jotta maan talous käännetään kasvuun. Ay-liikkeen mielestä ne eivät ole oikeita ratkaisuja. Ammattiliitto Pro on tutkinut, olisiko työn tuottavuutta mahdollista lisätä muilla kuin hallituksen esittämillä keinoilla.

Tutkija Petri Palmu löytää heti kaksi tuottavuutta alentavaa tekijää – huonon johtamisen ja työn kuormittavuuden.

– Töiden pitää olla hyvin organisoituja, prosessien pitää toimia ja häiriöiden eli esimerkiksi jatkuvien keskeytysten olla minimissä, Pron tutkija toteaa. Hän on tehnyt työmarkkinatutkimuksia toimihenkilötyöstä vuodesta 2008 alkaen.

Työteho on hyvällä tasolla joka viidennessä yrityksessä. Palmu uskoo, että keskimäärin tehokkuutta pystyttäisiin nostamaan organisaatioissa 30 prosentilla. Tämä vähentäisi turhia ylitöitä ja vapauttaisi aikaa innovaatioille eli tuotteiden laadun parantamiselle.

– Jos ei osata johtaa prosesseja, ihmisiä ja systeemejä, työnteko menee sähläämiseksi. Hajota ja hallitse -johtamistyylissä työntekijät taas laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Tällöin ihmiset eivät tee yhteistyötä, ja organisaatio hukkaa niin sanottua sosiaalista pääomaa.

Työmarkkinatutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia prolaisista on sitä mieltä, että johtaminen omalla työpaikalla on hyvää.

Turhia töitä, laitteet tökkivät

Kun resurssit ovat liian pienet ja töitä on liikaa, häiriöiden määrä lisääntyy. 

– Voisi ajatella, että ihmiset toimivat pienillä resursseilla tehokkaasti, mutta jos töitä on jatkuvasti liikaa, iso osa ajasta menee sähellykseen.

Joka viidennessä ongelmia on monta.

– Työntekijälle tulvii joka suunnasta ja ennakoimattomasti tehtäviä, eikä hän tiedä, kuka niistä vastaa. Ihmiset tekevät turhia töitä, laitteissa on teknisiä vikoja, eikä yrityksessä välttämättä tiedetä, mitä asiakkaat oikeasti haluavat.

Jos yritys haluaa satsata entistä laadukkaampiin tuotteisiin, työntekijöille pitää jäädä aikaa niiden innovointiin.

– Monen aika menee kuitenkin perusasioiden hoitamiseen.

Laatu kärsii pitkistä päivistä

Mitä lyhyempää työpäivää ihminen tekee, sitä tehokkaammin hän aikansa käyttää. Toimihenkilöiden työ vaatii usein tarkkuutta. Kun työpäivä venyy, laatu kärsii.

– Väsyneenä vaativan ongelman ratkaisu vie enemmän aikaa, Petri Palmu muistuttaa.

Pitkät työajat heikentävät myös työtyytyväisyyttä. Riittävä vapaa-aika on välttämätöntä palautumiseksi.

– Jos palautuminen häiriintyy, asiakkaita palvelee väsynyt porukka, ja asiakkaiden tyytyväisyys laskee.

Työn kuormittavuus ja työajan piteneminen lisäävät työmarkkinatutkimuksen mukaan myös sairauspoissaoloja.

Ylitöistä 500 prosentin korvaus?

Hallitus esitti ylityökorvauksen leikkaamista osana pakkolakeja. Petri Palmun mielestä korvauksen määrää pitäisi ennemminkin korottaa.

– Jos ylityökorvaus olisi vaikka 500 prosenttia, työnantajan olisi pakko miettiä, onko ylityön teettäminen todella tarpeellista vai kannattaisiko enemminkin palkata lisää väkeä.

Prolaiset tekevät harmaata ylityötä keskimäärin puoli tuntia viikossa.

– Jos ylitöistä maksettaisiin kunnon korvaus, työntekijän motivaatio vaatia niistä palkkaa kasvaisi. Samalla harmaiden ylitöiden tekeminen vähenisi.