Osaamisen hahmottaminen ja omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on työuralla etenemisen perusta. Oman osaamisen sanoittaminen ei ole vain työttömien työnhakijoiden haaste, vaan hyödyttää myös työssä olevia, Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen sanoo.
– Ihmiset eivät välttämättä hahmota tai osaa tunnistaa, mistä työmotivaation tai työn imun puuttuminen johtuu. Osaamisessa oleva puute voi näkyä siinä, ettei haluta tarttua uusiin tehtäviin, työmotivaatiossa ja työhyvinvoinnissa, ja voi pahimmillaan aiheuttaa uupumusta, Mäkynen kertoo.
Suomessa vietetään 2.-8. lokakuuta vuosittaista Osaaminen näkyviin -viikkoa, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä ja yhteisöjä huomaamaan osaamistaan. Viikon koollekutsujana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.
Yhteiskunnallisesti osaamisen tunnistaminen ja päivittäminen on tärkeää varsinkin aloilla, joissa osa työpaikoista on digitalisaation ja tekoälyn myötä katoamassa, tai tehtävänkuvat muuttumassa merkittävästi.
Työuran aikaiseen kouluttautumiseen vaikuttavat voimakkaasti henkilön sosioekonominen tausta ja koulutustaso. Mäkysen mukaan osaamisen tunnistaminen ja koulutukseen hakeutuminen voi olla hankalaa erityisesti henkilölle, joka on tehnyt vuosikausia rutiininomaista työtä, ja jonka edellisestä kouluttautumisesta on pitkä aika.
– Pro tarjoaa urakehittämis- ja koulutuspalveluita, joissa autetaan tunnistamaan työn lisäksi esimerkiksi harrastuksista ja vapaaehtoistöistä kertynyt osaaminen. Osaamiskartoitusta tulisi tehdä myös työpaikoilla, osana yritysten ja organisaatioiden kehittämistä, Mäkynen sanoo.
Huolena aikuiskoulutustuen lakkauttaminen
Yksi merkittävimmistä kanavista työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen on ollut aikuiskoulutustuki. Sitä ovat hyödyntäneet esimerkiksi useat Pron jäsenet, jotka ovat edenneet suorittavasta työstä koulutuksen avulla asiantuntijoiksi tai esihenkilöiksi. Uuden hallitusohjelman mukaan tuki kuitenkin lakkautetaan elokuun alussa 2024.
– Taloudellinen tuki on erittäin tärkeää erityisesti työuran aikana. On epätodennäköistä, että keskellä työuraa oleva ihminen, jolla on omakotitalo, lainaa ja lapsia, irrottautuu työelämästä ja tiputtaa itsensä matalalle opintotuelle, Mäkynen sanoo.
Mäkysen mukaan useiden toimialojen kehityksen haasteena on osaamisen puute. Sitä taas kehitetään parhaiten kouluttamalla yrityksissä jo työskenteleviä ihmisiä. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi erityisesti keski- ja pienituloisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työuran aikana.
– He ovat juuri sitä kohderyhmää, jossa riskialoilta katoaa rutiininomaisia töitä. Näiden ihmisten osaamisen päivitys on heidän työuransa ja työllistämisensä kannalta keskeinen asia.
Edellisten hallitusten työ romukoppaan
Mäkynen myöntää, että aikuiskoulutustukea olisi tarvetta uudistaa. Tällä hetkellä tuki kasaantuu usein henkilöille, jotka ovat jo kouluttautuneet. Tuen lakkauttamisen sijaan tarvittaisiin kuitenkin selkeämpiä ohjausmekanismeja ja kannusteita.
– Henkilöt, jotka aikuiskoulutusta eniten tarvitsisivat, eivät lähde siihen, sillä heille ei ole riittävästi urapolkuvaihtoehtoihin liittyvää ohjausta. Siihen tarvitaan osaamisen tunnistamisen mekanismeja.
Hallitusohjelmassa on muitakin kirjauksia, jotka heikentävät työuran aikaisia koulutusmahdollisuuksia. Avointen korkeakouluopintojen maksujen korotukset eivät kannusta pieni- ja keskituloisia hakeutumaan koulutukseen.
Avoimeen sivistystyöhön kuten kansanopistoihin ja aikuiskoulutusoppilaitoksiin kohdistuvat leikkaukset sen sijaan uhkaavat romuttaa koko sivistystyön järjestökentän, Mäkynen varoittaa.
– Kaksi edellistä hallituskautta on puhuttu siitä, että työelämän murroksessa osaamisen tunnistamista ja päivittämistä pitää tuoda kaikille tasoille, ja osaamista pitää kehittää koko työuran ajan. Nyt siltä ollaan viemässä konkreettisia välineitä.
Koulutuspäiviä ja osaamiskartoituksia lisättävä
Mäkysen mukaan Suomen osaamistaso saataisiin nousuun esimerkiksi ottamalla yrityksissä käyttöön osaamiskartoitukset.
– Ne voivat olla vaikkapa säännöllisesti kehityskeskustelun teema. Lisäksi osaamiskartoitus pitäisi toteuttaa henkilöstölle aina silloin, kun koko organisaatiossa päivitetään strategiaa.
Mäkysen mukaan osaamiskartoituksen tekeminen tulisi myös ottaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen saamisen edellytykseksi. Siten varmistettaisiin, että henkilöstön osaamisen kehittäminen kulkisi rinta rinnan yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotyön kanssa.
Lisäksi työnantajan maksamien koulutuspäivien määrä olisi nostettava takaisin koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Koulutusten järjestämisessä voisi Mäkysen mukaan hyödyntää edullisia etämahdollisuuksia, fyysisiä koulutuspäiviä kuitenkaan unohtamatta.
Mäkysen mukaan Pron ratkaisuehdotukset on tuotu hallituksen edustajien tietoon, eivätkä ammattiliitot aio hyväksyä heikennyksiä koulutuspolitiikkaan.
– Työelämäosaamisen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää osaamistason jatkuvaa kehittämistä. Se ei voi tapahtua niin, että rikotaan kaikki tuen muodot ja sitten vaaditaan talkoisiin, joissa yksilöt kustantavat itselleen koulutuksia sieltä täältä. Järkevämpää olisi kehittää osaamista yhdessä työnantajan kanssa, ennakoiden ja pitkällä aikavälillä, Mäkynen sanoo.