Pro Uutiset / Katri Kangas
Siirtolaisten määrä maailmassa lähenee 200 miljoonaa. Kasvu on noin kolme prosenttia vuodessa, Suomessa tosin hitaampaa kuin muualla Pohjoismaissa.
Pohjoismaissa sopimus yhteisistä työmarkkinoista solmittiin jo 60 vuotta sitten, 1954. Päätös työmarkkinoiden yhteensovittamisesta on vaikuttanut merkittävästi työikäisen väestön liikehdintään Pohjolassa.
1960-luvun siirtolaisuus Suomesta kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin. Massamuutto johti ruotsinsuomalaisen vähemmistön ja vähemmistökielen syntyyn Ruotsissa. Työn perässä muuttaminen on nykyäänkin yleisin syy maastamuuttoon. Esimerkiksi Norjaan muuttaa yhä useampi pohjoismaalainen työn perässä. Norjan maahanmuuttoviraston mukaan maahan tulee vuosittain töihin 20–30 000 ruotsalaista. Työttömyys on Norjassa huomattavasti Ruotsia ja Suomea matalampi.
Joskus muuttotilanteisiin liittyy myös ongelmia. Pohjoismaissa sellaisia ovat maiden erilaisesta lainsäädännöstä ja käytännöistä johtuvat rajaesteet, joita ratkotaan nyt tänä vuonna aloittaneessa Pohjoismaiden yhteisessä rajaneuvostossa.
Maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin niin Pohjoismaissa kuin Euroopassakin etsitään vastauksia pohjoismaista yhteistyötä edistävän Pohjola-Nordenin ay-toimikunnan järjestämässä seminaarissa Siirtolaisuus Pohjolassa ennen ja nyt - mitä kokemuksista voidaan oppia? Helsingissä 28.4. kello 13.30 alkaen.
Seminaari on maksuton, mutta osallistujien on ilmoittauduttava ennakkoon. Seminaarin ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen löydät osoitteesta: www.pohjola-norden.fi/siirtolaisuus
Maahanmuuttajaväestö 10-kertaistunut 20 vuodessa
Maahanmuuttajaväestö on Suomessa moniin maihin verrattuna hitaammasta tahdista huolimatta lähes 10-kertaistunut 20 vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen vieraskielinen väestö kasvoi vuosien 1990–2010 aikana 25 000 henkilöstä 224 000 henkilöön.
Maahanmuuttajavirta Suomeen on vuosien saatossa tihentynyt: useampi kuin joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Suurin osa Suomeen muuttaneista tulee muista Euroopan maista, mutta 2000-luvulla erityisen nopeasti on kasvanut muuttoliike Aasiasta.
Työttömien osuus vieraskielisestä työvoimasta on hieman yli kaksinkertainen niin kutsuttuun kantaväestöön verrattuna. Erot työllisyystilanteessa ovat kuitenkin 2000-luvulla kaventuneet ja vieraita kieliä puhuvien työllisyys kasvanut kantaväestöä nopeammin. Vieraskielisten työllisten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 2011 kolminkertainen verrattuna vuoteen 2000. Vieraskielisten työllistyminen tosin painottuu tiettyihin ammatteihin: he ovat yliedustettuina esimerkiksi siivoojan, myyjän ja tarjoilijan ammateissa.