Tällä viikolla vietetään jälleen demokratian merkkipäivää, kun sunnuntaina 2.4. on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Pian on selvillä, millaiseen tulokseen kukin puolue on kampanjallaan yltänyt.
Mihin kaikkeen vaalitulos ja etenkin vaalien jälkeen muodostettava hallitus ja sen hallitusohjelma vaikuttavat? Hallituksella on valta edistää tai olla edistämättä muun muassa työelämän tasa-arvoa, reilua työehdoista sopimista, mielen hyvinvoinnin huomioimista työpaikoilla ja työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan työuran aikana. Hallitus voi myös linjata, miten käy, jos työntekijästä tuleekin työtön työnhakija: kuinka pitkään ja minkä suuruiseen sosiaaliturvaan työnhakija on oikeutettu ja miten häntä tuetaan pääsemään takaisin töihin.
Millaisia ajatuksia ja lupauksia esimerkiksi gallupien kärkikolmikolla eli kokoomuksella, sosialidemokraateilla ja perussuomalaisilla sitten on työelämäteemoihin liittyen? Vaaliohjelmissa niitä sivuavien kirjausten määrä ja tarkkuustaso vaihtelee suuresti. Samansuuntaisia tavoitteita puolueilla voi tulkita olevan työelämän aikaisen osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyen. Tämä ei varsinaisesti yllätä, että kestävyysvajepuheen keskellä kaikki puolueet tavoittelevat korkean osaamisasteen omaavia, vähän sairauslomia pitäviä ja pitkään töissä jaksavia työntekijöitä.
Entä erot puolueiden työelämäkirjauksissa? Esimerkiksi kokoomus käsittelee vaaliohjelmassaan työelämää varsin ylätasolla muutaman kirjauksen verran. Puolue kertoo haluavansa uudistaa suomalaista työelämää ja työmarkkinoita sekä vahvistaa työkykyä, työhyvinvointia ja työelämän tasa-arvoa. Keinoja ohjelmasta ei kuitenkaan löydy kuin työmarkkinoiden uudistamisen osalta. Ratkaisuksi kokoomus tarjoaa sopimisen vapautta kaikilla työpaikoilla. Työttömän työnhakijan ansiosidonnaista työttömyysturvaa puolue porrastaisi ja leikkaisi sen määrää.
Sosialidemokraatit puolestaan linjaavat vaaliohjelmassaan muun muassa edistävänsä työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, torjuvansa syrjintää, lisäävänsä työelämän joustavuutta ja luovansa perheystävällisempää työelämää. Keinoiksi puolue listaa vaaliohjelman työelämää käsittelevässä luvussa esimerkiksi tasa-arvo-ohjelman laatimisen, lyhyempää työaikaa koskevat kokeilut, palkka-avoimuuden lisäämisen sekä perhevapaajärjestelmän kehittämisen jatkamisen. Lisäksi puolue haluaa vahvistaa luottamusmiehen asemaa ja lisätä työsuojelun resursseja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset SDP torjuu ja ilmoittaa haluavansa kehittää ansioturvaa nykyisen työttömyyskassajärjestelmän pohjalta.
Perussuomalaisilla virallista vaaliohjelmaa ei ole lainkaan, joten työelämälinjauksia etsittiin puolueen talouspoliittisesta ohjelmasta, josta niitä löytyi muutama. Puolue toteaa esimerkiksi, että Suomessa on jatkossa kyettävä paremmin ohjaamaan työvoimaa ylitarjontasektoreilta työvoimapula-aloille joustavien osaamis- ja urapolkujen avulla. Lisäksi perussuomalaiset painottavat, että jatkuvan oppimisen tarve ei kohdistu vain korkeakoulutettuihin, sillä monet matalan osaamistason työtehtävät tarvitsevat jatkossa yhä korkeampaa ammattitaitoa. Työehtosopimuksiin liittyen puolue toteaa yleissitovuuden olevan paras tapa varmistaa työrauha työmarkkinoilla. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta ohjelmassa todetaan, että sen on oltava vaihtoehto talouden sopeuttamistoimenpiteiden joukossa.
Mitä puolueiden linjojen vertailusta sitten jäi käteen? Kuten todettua, työelämää koskevia kirjauksia on niissä eri tasoisia. Äänestäjänä kannattaakin tutustua puolueiden ohjelmiin ja tehdä vertailua, jotta tiedät, mitä odottaa ensi hallituskaudella.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntija.