Pro Uutiset
Suomen hallitus aikoo helpottaa alle 20 henkilön yritysten irtisanomisoikeutta. Kysyimme, mitä tämä oikeasti tarkoittaisi ihan tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle. Kysymyksiin vastasi Pron lakimies ja kehittämispäällikkö Pia Ahonen.
Koskisiko muutos minua, jos työskentelen alle 20 työntekijän yrityksessä?
Nykyisen esityksen mukaan kyllä. Tilannetta ei muuta se, että työnantaja on osa isoa konsernia tai ryhmittymää, mutta työskentelet sen tytäryhtiössä. Henkilöstömäärää laskettaisiin samoin kuin yhteistoimintalain soveltamisala. Ratkaisevaa olisi työntekijämäärä silloin, kun irtisanomisilmoitus annetaan.
Työskentelen suuremmassa yrityksessä, eikö muutos koske minua?
Muutos voi koskea pienemmässä yrityksessä työskentelevää kollegaa, sukulaista, puolisoa, lasta tai ystävää.
Mitä irtisanomisperusteen heikennys käytännössä tarkoittaisi?
Potkut voisi tulevaisuudessa saada entistä vähäisemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai jotenkin vaikeuttaisi työyhteisön toimintaa.
Työnantajan harkinnan varaan jäisi, miten määritellään epäasiallinen käyttäytyminen, alisuoriutuminen tai työyhteisöön vaikuttaminen. Pelkona on työpaikkakohtaiset ylilyönnit sekä yleisen pelon ja epävarmuuden lisääntyminen työpaikoilla.
Lakiesitystä on kutsuttu pärstäkerroinlaiksi – kuka enää jatkossa uskaltaisi vaatia oikeuksiaan tai ilmoittaa epäkohdista, kun pelkona on leimautuminen ”työyhteisön ilmapiirin myrkyttäjäksi” ja seurauksena työsuhteen päättyminen? Muutos voi vaikeuttaa yhtä lailla esimiesten työtä, jos mielipiteet ja toimintamallit eivät olekaan joka asiassa johdon mieleen.
Mitä jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä?
Työntekijöiden asemaa ja turvaa heikentää myös se tosiasia, ettei kaikissa pienissä yrityksissä ole luottamusmiestä. Työntekijä on hankalaan tilanteeseen joutuessaan ypöyksin, joskin hän liittoon kuuluessaan saa toki liiton tuen ja neuvotteluavun.
Suomessa työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua, vaikka irtisanominen olisi riitautettu. Liitoilla on siten ainoastaan jälkikäteiset oikeussuojakeinot käytettävissään ylilyönteihin ja laittomuuksiin puuttumisessa. Lisäksi kestää vuosia, ennen kuin asiasta saadaan oikeuskäytäntöä.
Vaikuttaako muutos tulevaisuudessa työmahdollisuuksiini?
Voi vaikuttaa – työpaikan valintaan vaikuttaa tasaveroisessa tilanteessa se, kummassa ovat paremmat edut. Eritasoinen työsuhdeturva on yksi merkittävä tekijä työpaikan valinnassa silloin, kuin valintamahdollisuuksia on.
Toisaalta, jos sinut irtisanotaan työntekijästä johtuvista syistä, se voi vaikuttaa negatiivisesti myös tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiisi.
Moneenko prolaiseen heikennys vaikuttaisi?
Suora vaikutus olisi noin 30 000 prolaiseen. Suomessa yli 95 % yrityksistä on alle 20 työntekijän yrityksiä, ja muutos kolahtaisi suoraan noin kolmasosaan kaikista palkansaajista. Kyse on siten kaikkien palkansaajien yhteisestä asiasta!
Miksi muutosta vastustetaan?
Muutos on epäreilu ja vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta. Tähän saakka työlainsäädäntö on ollut pääosin sama riippumatta yrityksen koosta. Nyt vain pienemmissä yrityksissä työskentelevien työsuhdeturvaa heikennetään. Pienemmissä yrityksissä ei muutoinkaan tyypillisesti ole sellaista vahvaa työlainsäädännön ja esimiestyön osaamista, että tällaisen uuden irtisanomiskynnyksen monipuoliseen juridiseen arviointiin olisi edellytyksiä.
Suomessa henkilöperusteine irtisanomissuoja on eurooppalaisittain keskitasoa. Kun vaikutukset työllisyyteenkin ovat hyvin epävarmoja, ei hyväksyttäviä perusteita muutokseen ole. Tutkijat ovat yksimielisesti kyseenalaistaneet ne olettamat, joilla muutosta keväällä perusteltiin. Muutoksella ei olisi juurikaan vaikutuksia työllisyysasteeseen.
Mikä pysyy samana?
Muutoksen jälkeenkin irtisanominen edellyttäisi edelleenkin varoitusta. Muiden töiden tarjoamista ei sen sijaan tarvitsisi miettiä.
Saisinko jatkossa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, jos minut irtisanotaan työntekijästä johtuvista syistä?
Työntekijälle tulee työttömyyskorvauksen osalta 90 päivän karenssi silloin, kun työntekijä on irtisanottu työntekijästä johtuvasta syystä.
Työskentelen suuressa yrityksessä, miksi tästä pitäisi huolestua?
Suomessa on ollut vahva yhdessä sopimisen kulttuuri työlainsäädäntöä kehitettäessä siten, että valmistelussa on huomioitu sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen intressit.
Viime vuosina heikennyksiä työntekijöiden asemaan on tehty yksipuolisesti kiihtyvällä tahdilla ja huolimatta siitä, että palkansaajapuoli on tehnyt omalta osaltaan isoja vastaantuloja. Näitä heikennyksiä vaikean kilpailukykysopimuksen lisäksi ovat vuosilomalain heikennykset (sairauspäiväkarenssi ja vuosiloman kertyminen perhevapaalla), koeajan pidennys, takaisinottovelvollisuusajan lyhennys, pitkäaikaistyötöntä koskeva määräaikaisuusehdon muutos sekä aktiivimalli.
Kaikki tämä kertoo jotakin yhteiskunnan arvoista, ja on omiaan lisäämään epävarmuutta ja epäluottamusta työmarkkinoilla. Ammattiliittojen tehtävänä on puolustaa palkansaajien asemaa.
Keneen olen yhteydessä, jos minulla on kysyttävää?
Pro on ilmoittanut työtaistelutoimista teollisuuden aloilla. Ole yhteydessä oman alasi sopimusasiamieheen.
Katso myös STTK:n tietopaketti: Mistä on kyse irtisanomissuojan heikentämisessä?