Pro Uutiset / Marina Ahlberg, julkaistu ruotsiksi 15.3.2019

Vaikka prolaiset eivät tutkimuksen mukaan koe ulkonäköä tai pukeutumista suureksi ongelmaksi rekrytointitilanteessa, niin julkisessa keskustelussa saadaan vähän väliä kuulla esimerkkejä siitä, miten ulkoisille ominaisuuksille on työhönottotilanteissa annettu suhteettoman iso painoarvo.

– Työhönottajan on tärkeä miettiä mitkä seikat oikeasti vaikuttavat tuotteen laatuun tai palvelun tuottavuuteen, silloin päästään myös rekrytoinnissa oikeudenmukaisempaan lopputulokseen. Oman osaamisen ja asiantuntijuuden pitää riittää palkkaamisen kriteeriksi, sanoo Pron tutkija Petri Palmu.

Ulkoisella tyylillä voidaan jossain määrin vaikuttaa myönteisesti haastattelutilanteessa, mutta Pron aloilla aito osaaminen korostuu. Erityisosaamisen kokemisessa saattaa tosin esiintyä syrjintää sukupuolten välillä.

– Perinteisillä miesvaltaisilla aloilla saatetaan naisen asiantuntijuus rekrytointitilanteessa mieltää heikommaksi kuin miehen.

Jos rekrytointiprosessissa miehille ja naisille asetetaan erilaiset vaatimukset ulkoisen olemuksen ja asiantuntemuksen suhteen ollaan väärillä jäljillä.

– Oikeudenmukaisiin valintoihin vaikuttavat rekrytoijan ammattitaito, työpaikan johtamiskulttuuri ja millaiset arvot työpaikalla ovat vallalla.

Ulkonäkö vs. hyvinvointi

Sosiaalisuus on tämän päivän trendi. Työnhakijan on osattava ilmaista asiat selkeästi, olla sosiaalinen, vaikka oma minä olisi jotakin aivan muuta.

– Ylikorostunut sosiaalisuuden ihannointi vääristää myös oikeudenmukaista rekrytointia. Sosiaaliset taidot ja sosiaalinen luonne ovat kaksi aika eri asiaa. Sosiaalisuutta on tarve olla tekemisissä ihmisten kanssa, kun taas sosiaaliset taidot tarkoittavat muun muassa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, eräänlaista herkkää tasapainoilua itsensä kanssa suhteessa muihin ihmisiin. Vähemmän sosiaalinen henkilö saattaa olla juuri se oikea henkilö työtehtävään. Tässäkin suhteessa on löydettävä tasapaino taidon ja sosiaalisuuden välillä. Sosiaalisuus sellaisenaan ei ole hyvä tai huono, jatkaa Palmu.

Työn tekeminen on muuttunut aikaisemmasta. Usein työpäivä sisältää liian vähän liikuntaa. Jos taukoihin ja työergonomiaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, ei vapaa-aikanakaan jaksa liikkua.

– Tyylikkään ulkonäön sijaan meidän pitäisi keskittyä olennaiseen: työssä jaksamiseen, riittävään uneen ja lepoon. Hyvinvoiva ihminen myös jaksaa enemmän. Joillakin aloilla esimerkiksi koordinaatiota vaativa työ vaati sen, että peruskunto on kunnossa, Petri Palmu sanoo.

Uusi kauneusihanne?

Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa työnhakijan edellytyksiin luoda itselleen ”trendikäs ulkoinen olemus”. Muoti maksaa, ja pukeutumistyylit vaihtuvat pari kertaa vuodessa. Medioiden tarjoamat kauneusihanteet vaihtelevat tämän tästä. Ihmiset ovat alttiita vaikutuksille ja kuvitelluille vaatimuksille. Petri Palmu korostaa ekologisia arvoja:

– Vaatteita valmistetaan maailmalla usein kurjissa olosuhteissa ja luontoa kuluttavasti. Meidän pitää siirtyä määrän ihannoinnista laatuun ja kierrätykseen. Toivottavasti meillä on tulevaisuudessa uudet kauneusihanteet: vastuu ja ekologisuus.

Visuaalisuus on nykyään vahvoilla. Some-aikana selfiet ja ulkonäkö muokkaa mielikuvia meistä. Työntarjoajat pyytävät kuvallisia CV:itä ja video-CV:itä.

Vastapainona kuvapaljoudelle nousee anonyymi rekrytointi, jossa itse työn tuotoksella on merkitys, eikä niinkään työnhakijan ulkonäöllä. Anonyymi rekrytointi puolustaa paikkaansa myös tasa-arvonäkökulmasta – kun asiantuntemus ratkaisee, meillä on tasavertaiset mahdollisuudet tulla palkatuiksi esimerkiksi iästä tai ihonväristä huolimatta.

Irti ulkonäkökeskeisestä ajattelusta

Vaikka Pron jäsenten parissa tehdyn tutkimuksen mukaan useimmilla liiton aloilla ei ulkoista olemusta pidetä kovin tärkeänä työhönottokriteerinä, pientä heittoa tutkimustuloksessa näkyy yli 50-vuotiaiden naisten ja miesten mielipiteissä. Ikä koetaan tässä ryhmässä myös ulkoisen olemuksen vaikuttimina. Sen sijaan alle 40-vuotiaat naiset pitävät perheen perustamista ja rekrytointitilanteessa naisen asiantuntemuksen kokemista suurempina palkkaamisen esteinä.

Petri Palmun mukaan ulkonäköpaineista on hyvä herättää yleistä keskustelua. Vanhempien pitäisi myös oman esimerkin kautta kannustaa lapsia ja nuoria luottamaan itseensä. Ympäröiviä sosiaalisia paineita ei kannata nielaista sellaisinaan, vaan analysoida niitä kriittisesti. Mikä on oikeasti arvokasta?

– Pron aloilla korostuu edelleen asiantuntijuus – voit tulla sellaisena kuin olet, Petri Palmu summaa.