Työpaikan hyvä ilmapiiri muodostuu arjen pienistä teoista. Ilmapiirin luomiseen osallistuvat omalta osaltaan kaikki työntekijät.
– Olennaista työilmapiirissä on, se miten se tukee töiden sujumista. Miten ihmiset pystyvät keskittymään töihinsä ja yhteistyö, tietojen vaihto ja vuorovaikutus toimivat tavalla, joka tukee työtä, Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen sanoo.
Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu aito kiinnostus siihen, mitä toisella on sanottavana. Kenestäkään ei tunnu mukavalta huomata, että keskustelukumppani ei kuuntele, vaan on joko menossa seuraavaan asiaan tai haluaa tuoda esiin jonkun oman ajatuksensa.
– Vaikka olisi kiire, pitäisi malttaa kuunnella rauhassa. Tai sanoa suoraan, että valitettavasti nyt en pysty.
Hyvän työilmapiirin ytimessä onkin toisten työn arvostaminen ja sen osoittaminen. Kollegan tekemää työtä voi tehdä näkyväksi esimerkiksi kiittämällä.
– Suosittelen antamaan arjen minipalautetta ilman, että se on jotenkin juhlallista tai kankeaa. Jos esimerkiksi työn jatkaminen on helpompaa, kun toinen on tehnyt oman osansa hyvin, voi siitä kiittää, Kalavainen kuvaa.
Ilmapiirillä iso merkitys työhön
Kalavainen muistuttaa, että työpaikalla ei olla vain itseä varten. Siksi jokaisen on hyvä miettiä, mitä tuo mukanaan työyhteisöön. Työpaikalla viihtymiseen ja työn tuloksellisuuteen on suuri merkitys sillä, miten työkavereitaan kohtelee.
Jos ilmapiiri työpaikalla on huono, ei kaikki työn kannalta tarpeellinen tieto välttämättä kulje. Lisäksi työntekijät voivat käpertyä oman työnsä ympärille, alkaa vältellä toisiaan ja yhdessä tekemistä.
– Se kaikki kaventaa tilaa siltä, että pystytään yhdessä katsomaan kokonaisuutta. Nykypäivän töissä vaaditaan erittäin paljon ymmärrystä siitä, miten oma työ vaikuttaa muihin. Ilmapiirillä on iso merkitys siihen, miten työyhteisö toimii, miten asioita ratkotaan ja miten kyetään kehittämään toimintaa.
Ota hankala asia puheeksi
Vastuulliseen, hyvään työkäyttäytymiseen kuuluu työhön vaikuttavien, hankalien asioiden ottaminen puheeksi asiallisesti.
– Jos työssä on jokin epäkohta tai jostain asiasta ollaan kovin eri mieltä, asia kannattaa ottaa puheeksi asianomaisen ihmisen kanssa sen sijaan, että harmittelee itsekseen tai puhuu siitä selän takana jollekin muulle, Kalavainen sanoo.
Jos työpaikan toimintatavat eivät ole selvät, voivat ihmiset alkaa tehdä virheellisiä oletuksia toisistaan. Niin voi käydä, jos esimerkiksi etäkokouksissa ei ole sovittu, pidetäänkö kameroita päällä vai ei.
– Jos joku sitten systemaattisesti ei avaa kameraa, voidaan tulkita, että kyseinen henkilö vetäytyy tai ei ole kiinnostunut.
Syyttelyn sijaan Kalavainen kehottaa lähestymään hankalaa asiaa työ- ja ratkaisukeskeisesti. Pelkkä valittaminen ei ole vastuullista työkäytöstä, eikä työn kannalta merkityksettömiä asioita kannata ottaa yhdessä esille.
– Esihenkilö voi omalla toiminnallaan näyttää käytännön esimerkkiä siitä, miten asioita ratkotaan yhdessä.
En minä vaan ne muut
Monen työpaikalla on ihminen, joka ajautuu jatkuvasti konfliktitilanteisiin toisten kanssa. Tällaista ihmistä Kalavainen kehottaa pohtimaan, mitä tilanteiden taustalla on.
– Onko todella käynyt niin, että on ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka eivät ymmärrä asioita yhtä hyvin kuin itse? Ja vaikka näin olisikin, voi miettiä, miten asioita haluaa viedä eteenpäin. Onko se konfliktien kautta, vai voisiko se edetä paremmin jollain muulla toimintatyylillä.
Jos hankalat tilanteet toistuvat jatkuvasti ja eri työpaikoilla, ihmisen toimintatavassa voi olla jotain, joka ruokkii tilanteiden kärjistymistä.
– Jatkuvat ristiriitatilanteet ovat pidemmän päälle kuormittavia, Kalavainen sanoo.
Jos ihminen ei itse kykene muuttamaan toimintaansa, työpaikan riidanhaastajaan voi yrittää vaikuttaa palauttamalla mieleen yhteisesti sovitut toimintatavat. Jos keskustelu asianosaisen kanssa ei onnistu, asian voi ottaa esille esihenkilön kanssa.
-Häiritsevää käyttäytymistä ei tarvitse loputtomiin sietää siksi, että joku vain on sellainen. Sen ei pidä antaa hämärtää sitä, että jokaisen pitää työpaikalla käyttäytyä asiallisesti.