Erilaisten projektien parissa työskentelevä Eeva Yönti-Mertens innostui Ammattiliitto Pron Mutsi-verkkokoulutuksesta heti ensinäkemällä.

– Olin äärimmäisen ilahtunut löytäessäni tämän verkkokoulutuksen, Mutsi on todella hyvä työkalu kenelle tahansa muutoksessa mukana olevalle, niin esihenkilöille kuin työntekijöille. Se auttaa ymmärtämään muutosta ja sen vaikutuksia, Yönti-Mertens sanoo.

Hän vetää laivanrakennusyhtiö Meyerilla globaalin muutosohjelman PMO-toimintoa (project management office). Yönti-Mertens tietää muutosjohtamisen tärkeyden. Muutokset realisoituvat projekteissa, joten muutosta pitää osata hallita myös projektijohtamisen tasolla. 

Siihen Ammattiliitto Pron kaikille avoin ja maksuton Mutsi-verkkokoulutus tuo kiitettyä tukea. Se on tarkoitettu etenkin muutosten suunnittelijoiden tueksi, mutta siitä on apua ja iloa koko tiimille.  

Yönti-Mertens kiittelee etenkin koulutuksen interaktiivisuutta. Osallistujan tulee tehdä tehtäviä, kuten vastata kysymyksiin, päästäkseen koulutuksessa eteenpäin. Mukana on sopivassa suhteessa teoriaa selittämään muutosta, sekä konkreettisia käytännön eväitä sen toteuttamiseen.

– Koulutus on visuaalisesti ja toiminnallisesti todella kiinnostavalla tavalla tehty. Tekijä joutuu oikeasti ajattelemaan asioita, ja mukana on myös havainnollistavia esimerkkejä elävästä elämästä. Kokonaisuus ei myöskään ole liian pitkä, vaan sen voi tehdä sopivasti työn lomassa.

Muutos lähtee ihmisistä

Muutos joko onnistuu tai epäonnistuu sen mukaan, miten ihmiset saadaan muutoksen puolelle. 

– Muutos lähtee aina ihmisistä. Ilman heitä ei ole muutosta. Ihmiset pitää saada kytkettyä muutokseen erilaisin keinoin, se on muutosjohtamisen ydin, Yönti-Mertens sanoo. 

Henkilöstön sitoutumista voidaan tukea esimerkiksi sidosryhmäjohtamisen ja muutosviestinnän kautta. Muutokset aiheuttavat helposti pelkoa ja huolta omasta asemasta sekä vaikutuksista omaan työhön. Kun henkilöstöä informoidaan riittävästi, suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin, pystytään pelkoja hälventämään, eivätkä huhut ja väärät tiedot saa liikaa valtaa.

Yönti-Mertens pitää tärkeänä, että muutoksessa on tärkeä kohdata ihmiset yksilöinä, sillä jokaisen kokemus muutoksesta on henkilökohtainen. Avoimen vuoropuhelun ja kuuntelemisen kautta pystytään rakentamaan luottamusta henkilöstön ja muutoksen toteuttajien välillä. 

– Lisäksi kannattaa huomioida, millaisia aikaisempia muutoksia työyhteisössä on viety läpi ja millaisia kokemuksia henkilöstöllä on niistä. Mitä edelliskerralla ehkä tehtiin väärin ja mitä nyt pitäisi tehdä toisin, Yönti-Mertens pohtii.

Oma vaikutuksensa on myös muutosten vallitsevalla kylläisyysasteella, eli sillä kuinka paljon muutoksia työyhteisössä yritetään samaan aikaan toteuttaa. Ihmiset eivät pysty vastaanottamaan liikaa kerralla, joten kokonaistilanne kannattaa arvioida ennen uuden muutoksen aloittamista.

Miettimisen arvoista on myös se, miten henkilöstöä voisi jo ennalta valmistaa muutosten varalle. 

– Ja siinähän Mutsi helpottaa todella paljon. Verkkokoulutus ei vaadi yritykseltä resursseja eikä koulutussuunnitelmaa, vaan se on nopeasti tehtävissä ja tarjoaa kattavan yleiskäsityksen muutoksista ja niiden vaikutuksista, Yönti-Mertens kiittää.

Hyvinvointia ja helpotusta työhön

Muutosjohtaminen on Yönti-Mertensille ison mielenkiinnon kohde, hän on perehtynyt aiheeseen myös opinnäytetyössään ”Muutosjohtaminen yrityksen sisäisissä kehitysprojekteissa”. Kiinnostus muutosjohtamiseen on kummunnut omista kokemuksista. 

Lukuisten projektien myötä Yönti-Mertensille on herännyt tietoisuus siitä, että muutosjohtaminen on oleellinen osa projektinhallintaa. Muutosjohtaminen ei ole yhtä kuin projektijohtaminen, vaan sille tulisi varata omat resurssinsa. Projektin muutosjohtamista tulisi miettiä siinä missä aikataulussa ja budjetissa pysymistäkin, ja ihan projektin alkumetreiltä lähtien.

– Kaiken oppimani myötä voin todeta, että muutosjohtaminen on asia, jota ihan oikeasti tarvitaan projekteissa ja organisaatioissa. Se edistää kaikkien hyvinvointia ja helpottaa työtä, eikös se ole ihan ideaali tilanne? Toivon, että muutosjohtaminen saa yhä enemmän jalansijaa työyhteisöissä.