Mitä muutosneuvottelut ovat?
Muutosneuvottelut ovat työnantajan ja henkilöstön välisiä neuvotteluja, joita käydään silloin, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, joilla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi irtisanomiset, lomautukset, osa-aikaistamiset tai työsopimuksen olennaisten ehtojen muutokset.
Milloin muutosneuvottelut on käytävä?
Muutosneuvottelut on käytävä, jos työnantajan harkitsemat toimenpiteet voivat vaikuttaa työntekijöiden määrään, tehtäviin tai olennaisiin työehtoihin. Velvollisuus perustuu yhteistoimintalakiin ja koskee taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suunniteltuja mahdollisia muutoksia.
Kuinka monta työntekijää yrityksessä täytyy olla, jotta muutosneuvottelut käydään?
1.7.2025 alkaen yhteistoimintalain neuvottelu- ja vuoropuheluvelvoite koskee pääsääntöisesti yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää.
Yrityksissä, joissa on 20–49 työntekijää, muutosneuvottelut on käytävä vain tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin kun harkitaan 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista kollektiiviperusteella.
Ovatko muutosneuvottelut sama asia kuin aiemmin yt-neuvottelut?
Kyllä. Yt-neuvottelut on aiempi nimitys muutosneuvotteluille. Termi muuttui uuden yhteistoimintalain tullessa voimaan vuoden 2022 alussa, mutta käytännössä puhutaan samantyyppisestä neuvotteluprosessista. Julkisella sektorilla käydään edelleen yt-neuvotteluja.
Kuinka kauan muutosneuvottelut kestävät?
Muutosneuvottelujen vähimmäiskesto on lyhentynyt 1.7.2025 voimaan tulleiden lakimuutosten myötä. Neuvottelujen kesto kolme viikkoa tai 7 päivää riippuu muun muassa yrityksen koosta ja suunniteltujen toimenpiteiden laajuudesta.
Mitä muutosneuvotteluissa käsitellään?
Muutosneuvotteluissa käsitellään muun muassa:
- suunniteltujen toimenpiteiden perusteita
- arvioituja henkilöstövaikutuksia
- vaihtoehtoja muutosten toteuttamiselle
- keinoja vähentää irtisanomisten tai lomautusten määrää
Tavoitteena on neuvotella aidosti yhteistoiminnan hengessä ja saavuttaa yksimielisyys ennen päätösten tekemistä.
Voiko työnantaja päättää asioista jo ennen neuvotteluja?
Ei. Työnantaja ei saa tehdä lopullisia päätöksiä ennen kuin muutosneuvottelut on käyty lain edellyttämällä tavalla. Päätöksenteko ennen neuvottelujen päättymistä voi rikkoa yhteistoimintalakia.
Kuka edustaa työntekijöitä muutosneuvotteluissa?
Työntekijöitä edustaa ensisijaisesti luottamusmies.
Mitä tapahtuu, jos muutosneuvotteluja ei käydä oikein?
Jos työnantaja laiminlyö yhteistoimintalain 44 §:ssä säädetyn muutosneuvotteluvelvoitteen, seurauksena voi olla hyvitys työntekijöille. Lisäksi laiminlyönti heikentää luottamusta, lisää epävarmuutta työpaikalla ja voi aiheuttaa työnantajalle mainehaittaa.
Mistä saa lisätietoa muutosneuvotteluista?
Ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa muutosneuvotteluista saat muutosneuvotteluoppaasta, omalta luottamusmieheltäsi tai omasta liitostasi.
Päivitetty opas muutosneuvotteluihin tukee työpaikkoja yt-tilanteissa
Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja YTN:n lakipalvelut ovat päivittäneet muutosneuvotteluoppaan vastaamaan 1.7.2025 voimaan tulleita yhteistoimintalain muutoksia. Käytännönläheinen opas auttaa soveltamaan lakia ja tukee erityisesti luottamushenkilöitä yt-neuvottelutilanteissa.
Heinäkuusta 2025 alkaen yhteistoimintalain neuvottelu- ja vuoropuheluvelvoite koskee pääsääntöisesti yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Yrityksissä, joissa on 20–49 työntekijää, muutosneuvottelut on käytävä vain tietyissä laissa määritellyissä tilanteissa, kuten silloin kun harkitaan merkittäviä henkilöstövähennyksiä 90 päivän ajanjakson aikana.
– Yhteistoimintalaki vaikuttaa suoraan siihen, miten muutostilanteita työpaikoilla hoidetaan. Siksi on tärkeää, että sekä työnantajat että henkilöstön edustajat tuntevat päivitetyt pelisäännöt, Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm sanoo.
Oppaan tavoitteena on vahvistaa muutosneuvotteluosaamista sekä vähentää muutosneuvotteluihin liittyvää epävarmuutta.
– Avoin ja huolellisesti toteutettu neuvotteluprosessi lisää ennakoitavuutta ja rakentaa luottamusta myös vaikeissa tilanteissa, Pron juristi Mira Strömmer sanoo.
Oppaassa käsitellään muun muassa muutosneuvotteluihin valmistautumista, työnantajan neuvotteluvelvoitteen sisältöä, henkilöstövaikutusten arviointia sekä laiminlyöntien mahdollisia seuraamuksia.
Oppaan ovat laatineet Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto ja YTN. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistaan keväällä. Fudut vai – muutosneuvotteluopas on luettavissa Pron sivuilla.
