Pitäisikö into pinkeänä ottaa tekoäly työelämässä haltuun? Vai sittenkin heittää hanskat naulakkoon ja luovuttaa, kun tekoäly pian tekee meidän kaikkien työt? Näiden kahden ääripään välille mahtuu monta erilaista suhtautumista vauhdilla työelämässä yleistyvään tekoälyyn.
– Meillä on tapana yliarvioida muutoksen suuruus lyhyellä aikavälillä, mutta samalla aliarvioida muutoksen merkitys pitemmällä aikavälillä, sanoo Lassi Kurkijärvi, joka työssään Sofigaten teknologiajohtajana seuraa tekoälyä ja kouluttaa tekoälyn hyödyntämisestä. Kurkijärvi on monille tuttu Ylen Jälkidigi-ohjelman keskusteluista.
Iso työelämän muutos, joka ei tapahdu hetkessä
Tekoäly on isoin työelämän muutosvoima pitkään aikaan. – 30 vuotta sitten internet kiihdytti työelämän digitalisoitumisen vauhtiinsa. 15 vuotta sitten älykännyköiden yleistyminen toi tietokoneen taskuun ja työn paikasta riippumattomaksi. Nyt tekoäly käynnistää samanlaisen työn muuttumisen, Lassi Kurkijärvi kuvaa.
Iso muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.
– Hanskoja ei todellakaan kenenkään kannata uhkista huolimatta heittää naulakkoon. Ihmistyö on usein monimutkaisempaa kuin näyttää. Rutiineja siirtyy tekoälyn tehtäväksi ja ihmiselle jää monimutkaisempi työ, asioiden yhdistäminen ja tekoälyn ohjaaminen. Tekoälyn hyödyntämisessäkin muutoksen vauhti riippuu siitä, innostuvatko ja sitoutuvatko ihmiset siihen, Kurkijärvi pohtii.
– Olen usein sanonut, että ihmisten ja koneiden liitto on voittava kombinaatio.
Tekoäly on jo monessa yleisessä toimisto-ohjelmassa
Muutos onkin työpaikoilla jo vauhdissa. Tekoäly auttaa meitä jo useissa tavallisissa toimisto-ohjelmissa kuten Microsoftin Office-pakettiin kuuluvissa ohjelmissa.
– Meillä Microsoftin Copilot -tekoäly tekee kokouksen tallenteesta litteroinnin ja tiivistelmän, mitä asioita kokouksessa käsiteltiin ja mitä toimenpiteitä kukin lupasi tehdä. Tämä tekee työelämästä aiempaa läpinäkyvämpää, mikä vaatii enemmän luottamusta kollegoihin, Kurkijärvi kertoo esimerkiksi.
Tekoäly helpottaa useilla tavoilla työn tekemistä jo nyt.
– Tekoälyn avulla lääkärit pystyvät tekemään viidessä minuutissa hallinnolliset työt, jotka aiemmin veivät 40 minuuttia. Huoltoyhtiössä tekoäly reitittää huoltokäynnit ja varmistaa, että kaikki huollon työkalut ja varaosat ovat saatavilla, jolloin työntekijöitä turhauttavat hukkakäynnit jäävät pois ja he pystyvät tekemään enemmän onnistuneita huoltokäyntejä päivässä. Vastaavia esimerkkejä löytyy jokaiselta toimialalta.
Tekoälyä voidaan kuitenkin käyttää myös työntekijöiden tiukkaan valvontaan ja kontrollointiin.
– Tekoälyn varjopuolia ei ole vaikea nähdä. Meidän täytyykin käydä aktiivista keskustelua siitä, miten rakennamme tekoälyn avulla parempaa yhteiskuntaa. Tai miten säätelemme tekoälyä siten, että se valvonnan ja kontrolloinnin sijaan hyödyttää meitä.
Vinkit, miten ottaa tekoäly haltuun omassa työssä
Lassi Kurkijärvi tiivistää, että tekoäly ei sinällään tule viemään kenenkään työtä.
– Ihminen, joka käyttää tekoälyä, vie sellaisen ihmisen työn, joka ei itse käytä tekoälyä, hän tiivistää työelämän muutoksen.
Mitä työntekijät voivat sitten nyt tehdä? Miten ottaa tekoäly haltuun työelämässä?
– Opettele, kokeile, testaa, Kurkijärvi vastaa.
– Aluksi emme osanneet käyttää internetiäkään työelämässä, vaan käytimme sitä vapaa-ajalla. Samaa voi tehdä tekoälyn kanssa. Esimerkiksi ChatGPT:tä voi käyttää viikon ruoka- ja ostoslistojen tekemiseen tai lomamatkojen suunnitteluun, kuten meidän työpaikalla monet jo tekevät, vaikka eivät suoraa ammatillista käyttöä ole aloittaneet.
Kurkijärvi itse käyttää ChatGPT:tä assistenttina, kun hän esimerkiksi suunnittelee koulutuspäivän rakennetta minuuttiaikataululla tai koostaa lukuisista palauteteksteistä tiivistelmän.
– Ei myöskään kannata lannistua keskustelevan tekoälyn tarjoamaan ensimmäiseen vastaukseen. Keskustelu tekoälyn kanssa vaatii omanlaista tyyliä. Tekoäly pitää opettaa kohti parempia vastauksia. Tässä auttaa, kun ennen varsinaista kysymystä kertoo tekoälylle kysymyksen taustalla olevan kontekstin, Kurkijärvi vinkkaa.
Työnantajilta kannattaa myös vaatia tekoälyn käyttöön liittyvää koulutusta ja ohjelmistojen uusien tekoälyyn liittyvien ominaisuuksien käyttöönottoa.
– Meillä Sofigatellä olemme antaneet ChatGpt Plussan työsuhde-etuna kaikille työntekijöille, Kurkijärvi kertoo.
Hän kannustaa kaikki avoimeen keskusteluun ja kokeiluihin. Miettimään, missä asioissa omassa työssä tekoälyä voi hyödyntää, missä asioissa ihminen taas on vielä ylivertainen ja mistä syntyy voittava ihmisen ja koneen yhdistelmä.
Työntekijät pitää ottaa mukaan tekoälyn käyttöönottoon
Kun yrityksissä ja organisaatioissa mietitään, miten tekoälyä aletaan hyödyntämään työssä ja millaisia tekoälyä sisältäviä järjestelmiä otetaan käyttöön, työntekijöiden edustajat pitää ottaa mukaan varhaisessa vaiheessa, yhteyspäällikkö Liisa Halme Pron edunvalvonnasta sanoo.
– Luottamushenkilön kanssa pitää käydä tekoälyn käyttöönottoon liittyvät kysymykset läpi, kuten miksi tekoälyä käytetään, miten ja ketkä sitä käyttävät, mitkä säännöt liittyvät tekoälyn hyödyntämiseen, miten tekoälyn avulla analysoitua ja kerättyä dataa käsitellään ja niin edelleen.
Halme tuntee hyvin finanssisektorin yritykset, ja siellä henkilöstön edustajat on paikoin otettu mukaan jo riskianalyysin vaiheessa miettimään tekoälyyn liittyviä kysymyksiä, kuten GDPR-lainsäädäntö suosittelee.
– Työntekijöiden kanssa on tärkeä käydä läpi yrityksen säännöt, periaatteet ja käytännöt tekoälyn hyödyntämiseen ennen kuin tekoälyä aletaan hyödyntämään.
Halmeen mukaan nyt on tärkeä keskustella laajemminkin tekoälystä työelämässä.
– Mitä tekoäly tarkoittaa työn tulevaisuudelle ja työntekijöiden tulevaisuudella? Se on todella iso kysymys tällä hetkellä.
