Pro Uutiset
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on peruskoulu- ja lukioikäisille tytöille luontevaa, vaikka erot osaamisessa ovat suuret sekä yksilöittäin että kouluittain. Tytöt eivät kuitenkaan hahmota yhteyttä tietotekniikan hyödyntämisen ja ICT-toimialan välillä: tietokoneen käyttö on arkipäiväistä ja viihdekäyttö osataan, mutta ura ICT-alalla innostaa vain harvoja, kertoo Naiset ICT-alalle -tutkimus.
Miesvaltaisella alalla leijonanosa internetin suosituimmista palveluista on parikymppisten koodaavien miesten käsialaa.
Ensimmäinen ohjelmoija oli nainen
Teknologia-alan rohkea moniottelija, ohjelmoinnin lähettiläs ja Hello Ruby -satukirjan koodaamisesta kirjoittanut Linda Liukas haluaa naiset mukaan teknologiamaailmaan.
Ala ei kuitenkaan aina ole ollut miesten hallitsema ja naiset ovat saaneet temmeltää teknologia-alalla vapaammin.
– 1800-luvulla lordi Byronin tytär matemaatikko Ada Lovelace oli maailman ensimmäinen ohjelmoija. Hänen algoritmiaan pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana, kertoi Liukas torstaina 3. maaliskuuta A-lehtien järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Alaan liittyy ennakkoluuloja
Tutkimuksen mukaan ICT-alaa ei pidetä ihmisläheisenä tai luovana, niin että se vetoaisi tyttöihin. Peruskoulu- ja lukioikäiset tytöt mieltävät ICT-alalla työskentelyn lähinnä yksinäiseksi koneen ääressä puurtamiseksi. Monien tyttöjen tietous ICT-alasta ja varsinkin alan työtehtävistä on melko heikkoa, joten kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute.
– Alaan liittyy paljon turhia ennakkoluuloja. Facebook olisi todella monitasoisempi, jos sen olisivat koodanneet naiset, kertoo Liukas.
Ohjelmointi 2000-luvun lukutaito
Liukas itse aloitti vain 13-vuotiaana koodaamalla idolilleen Al Gorelle suomenkieliset verkkosivut. Nykyään ohjelmointi on 2000-luvun lukutaito, joka avaa uusia mahdollisuuksia. Teknologia on itseilmaisun ja ongelmien ratkaisun väline.
– Omaa osaamistaan on tärkeä kehittää jatkuvasti. Ohjelmointi ei ole iästä kiinni, vaan se kannattaa aloittaa jo tänään, kertoo Liukas.
Naisetkin koodaavat
Peliyrityksen rekrytoinnista vastaava Minna (nimi muutettu) kertoo pelistudioiden ympäri maailmaa etsivän uutta verta projekteihin. Koodaamisen ohella myös tukitoimintoihin, kuten it-tukeen, henkilöstöpalveluihin ja taloushallintoon tullaan henkilöstön kasvaessa varmasti tarvitsemaan voimistusta.
– Tällä hetkellä ohjelmointi- tai koodinlukutaidot eivät yleensä ole suoranaisia vaatimuksia, ellet ole hakemassa juuri koodarin paikkaa, mutta tulevaisuudessa näkisin että näitä taitoja saatetaan jossain määrin vaatia myös muissakin tehtävissä.
Pelaajista 44 prosenttia ja pelien ostajista 41 prosenttia on naisia, kertoo vuonna 2015 tehty The Entertainment Software Associationin tutkimus. Silti naisia saa alalta vielä etsiä.
– Omassa studiossa naiskoodareita on suhteessa vähemmän kuin miehiä ja tilanne on kauttaaltaan varmasti melko samanlainen muissakin isommissa studioissa. Tällä hetkellä esimerkiksi mobiilipelipuolella naiskoodarit muodostavat neljänneksen ohjelmointitiimistä, kertoo Minna.
Naiset mukaan!
Muun muassa Women In Games International -yhteisö kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa pelialan kehityksessä, markkinoinnissa, työpaikoilla ja koulutuksessa. Myös Minna näkisi mielellään lisää naisia pelialalla.
– Ympäri maata järjestetään pelitapahtumia ja moni alan opiskelija osallistuukin muun muassa game jameihin, jossa tarkoitus on tehdä tiimissä peli vaikkapa viikonlopun aikana. Monissa kouluissa on myös kerhotoimintaa liittyen ohjelmointiin ja pelinkehitykseen. Suomessa toimii Facebook-ryhmä Women In Games Finland, joka houkuttelee naisia pelialalle, kertoo Minna.