Neurovähemmistöjen aivot toimivat hieman eri tavalla kuin enemmistöllä ihmisistä. Tyypillisiä neuromoninaisuuden diagnooseja ovat esimerkiksi ADHD, autismin kirjo tai lukivaikeus. Aivotutkija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen ei kuitenkaan takertuisi liiaksi diagnooseihin, sillä olemme jokainen jossain kohdassa samaa ominaisuuksien jatkumoa.
– Työpaikoilla on paljon ihmisiä, joilla on diagnoosiin sopivia ominaisuuksia, mutta he eivät täsmälleen täytä diagnoosikriteeriä. Kannattaakin fokusoida enemmänkin siihen, miten ihmiset kokevat omat piirteensä ja millainen työn tekeminen heille sopii, Huotilainen sanoo.
Erilaiset tarkkaavuuden pulmat niputetaan nykyisin pitkälti ADHD-diagnoosin alle. Ulospäin tarkkaavuuden lipsuminen voi näkyä impulsiivisuutena, eli hypätään aina uuteen asiaan vanhojen jäädessä kesken. Päinvastainen pulma taas on niin tiivis uppoutuminen yhteen aiheeseen, että on vaikea vaihtaa aiheesta toiseen.
– Ja tässä pitää nyt heti muistaa, että meillä kaikilla on tarkkaavuuden pulmia, jos työskentelyolosuhteet ovat todella huonot tai on vaikka väsynyt, Huotilainen huomauttaa.
Autismikirjossa puolestaan on kysymys sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta sekä siitä, miten ihminen suhtautuu ärsykkeisiin tai kuormittuu niistä. Myös autismiin liittyy kaksi ääripäätä. Autismikirjon ihmiset saattavat olla hyvin suorapuheisia. He eivät lue rivien väleistä ja olettavat muidenkin puhuvan suoraan. He väsyvät ihmiskontakteissa ja toivovat usein sen takia saavansa työskennellä etänä.
– Toinen ääripää ovat sitten supersosiaaliset ihmiset, jotka haluavat aina olla yhdessä muiden kanssa, eivätkä saa yksin mitään aikaan.
Neuromoninaisuudet hyötykäyttöön
Yksi neuromoninaisuuden ilmentymä ovat erilaiset oppimisvaikeudet. Ne voivat liittyä esimerkiksi matematiikkaan ja numeroihin, tuhat ja kymmenen tuhatta voivat vaikkapa mennä helposti sekaisin.
– Hjallis Harkimo on mielestäni kuvannut hienosti omaa tilannettaan yrittäjänä, hänellä on sekä lukivaikeutta että numeroiden sekoittumista. Niinpä hänen tulee olla muita tarkempi numeroiden kanssa, mikä on vienyt häntä hyvin eteenpäin. Kun kaupankäyntitilanteessa on monta kertaa joutunut tarkistamaan numeron, siitä onkin tullut valttikortti, koska juuri numeroistahan sellaisessa tilanteessa on kyse.
Neuromoninaisuuteen luetaan myös kaikki aistivammat, kuten kuulonalenema – joka muuten tulee iän myötä meistä jokaiselle, jos vaan saamme elää tarpeeksi vanhaksi.
– Kuulonalenema on hyvä esimerkki neuromoninaisuudesta, josta voi olla työpaikalla arvaamatonta hyötyä. Laittaisin henkilön, jolla on kuulonalenema, testailemaan asiakastiloja tai työpaikkaruokalaa: onko tilassa miellyttävä jutella ja saako puheesta selvää, Huotilainen vinkkaa.
Erilaisuus pelastaa ihmiskunnan
Heti työsuhteen alussa ei välttämättä halua kertoa omasta neuromoninaisuudestaan, mutta jos omia ominaisuuksiaan yrittää kätkeä, tai kokee että niitä on pakko kätkeä, tulee työstä todella raskasta.
– Kun työpaikassa on ollut jonkin aikaa, niin kyllä näistä asioista pitäisi voida sanoa ääneen. Ja esihenkilön pitäisi oivaltaa ottaa tieto vastaan siitä näkökulmasta, että tämä henkilö on spesiaali ja voi opettaa koko työyhteisöä. Esimerkiksi lukivaikeuden omaava työntekijä voisi tarkistaa kaikki työpaikan ohjeistukset. Ovatko tekstit varmasti helppolukuisia ja lauseet tarpeeksi lyhyitä?
Huotilainen peräänkuuluttaa muutenkin moninaisempaa kirjoa siihen, miten esihenkilöt näkevät työntekijät.
– Todellisuudessahan tiedetään, että olemme kaikki erilaisia, ja se erilaisuus on pelastanut ihmiskunnan vaativista tilanteista moneen kertaan. Juuri se, että joku tiimissä on erilainen, voi olla koko työyhteisön vahvuus.
Kun työyhteisö on mahdollisimman kirjava, on sillä myös mahdollisimman paljon tarttumapintaa esimerkiksi erilaisten asiakkaiden palvelemiseen ja kohtaamiseen.
Mukautukset hyödyttävät kaikkia
Esimerkiksi autismikirjoon liittyy vahvuuksia, kuten kyky keskittyä, havaita yksityiskohtia ja ratkaista monimutkaisia ongelmia. Autismikirjon ihmisiä saattaa myös kiinnostaa työssä tietyt, toisteiset asiat, ja he voivat olla parhaimmillaan tehtävissä, jotka olisivat muille hyvin kuormittavia tai epämieluisia.
Jotta neurokirjolla olevat saavat vahvuutensa hyödynnettyä, saatetaan työpaikalla tarvita jonkinnäköisiä mukautuksia. Joku kaipaa rauhallista työtilaa ja toinen selkeää tehtävänantoa ja aikataulua – ja sellaisistahan hyötyvät työpaikalla kaikki.
Äkkiseltään voisi ajatella, että isoilla työpaikoilla on mahdotonta tehdä erityisjärjestelyjä, mutta isoissa yrityksissä on todennäköisesti myös enemmän diversiteettiä. Lukivaikeus tai tarkkaavuuden pulmia voi olla vaikka 60 ihmisellä.
– Silloin voidaan koota diversiteettiä yhteen, ja nämä ihmiset voivat jakaa keskenään ajatuksiaan ja suunnitella vaikka oman kerroksen neuromoninaisuudelle. Kun on paljon työntekijöitä, voidaan työtä mukauttaa isona kimppuna, Huotilainen kannustaa.
Monet mukautuksista, kuten erilaiset käytännöt, ovat hyvin halpoja toteuttaa, ja kalliimpiin työnantaja puolestaan voi saada tukea. Kyse ei olekaan niinkään rahasta, vaan halusta ja lähimmän esihenkilön tahtotilasta.
– Jos esihenkilö näkee arvokkaana, että tiimissä on ominaisuuksiltaan erilainen henkilö, on erilaisia työympäristön muokkauksia usein aika helppo tehdä.
Miten työpaikalla voidaan huomioida erilaiset aivotyypit?
Neuromoninaisuuden huomioiminen työpaikalla edistää koko työyhteisön hyvinvointia. Se on myös strateginen etu, joka voi lisätä tuottavuutta ja innovointia sekä parantaa työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden sitoutumista. Neuromoninaisuutta arvostavan työpaikan voi tunnistaa jo työpaikkailmoituksen sanavalinnoista.
– Työympäristön olisi hyvä olla mahdollisimman rauhallinen ja aistiystävällinen. Hiljainen työskentelytila auttaa monia, samoin mahdollisuus valaistuksen ja jopa lämpötilan säätämiseen. Myös työpaikan hajusteettomuus on yleistymässä, Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen kertoo.
Työpaikalle voidaan hankkia erilaisia apuvälineitä, kuten vastamelukuulokkeet. Monilla työpaikoilla voi halutessaan vetäytyä hiljaiseen työskentelytilaan. Olennaista on myös mahdollisuus pitää tarvittaessa taukoja ja vaikuttaa muutenkin oman työpäivän rytmiin.
– Liike puolestaan auttaa purkamaan jännittyneisyyttä, joten toimistolle tai kokoustilaan voidaan tarjota jumppapallo, jonka päällä istua. Samoin kokouksissa piirtely auttaa monia keskittymään ja kuuntelemaan, Luukkanen tietää.
Miten ottaa oma neurokirjolla oleminen puheeksi työpaikalla?
Neuromoninaisuus kannattaa ottaa puheeksi työpaikalla, jos kokee, että se vaikuttaa omaan työntekoon ja jaksamiseen. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen huolehtimisvelvoite työntekijöistä sekä velvollisuus huomioida työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja edellytykset työn tekemiseen. Kun työnantajalle kertoo omasta tilanteestaan, voidaan työhön tehdä muokkauksia, jotka tukevat turvallista ja terveellistä työskentelyä ilman, että työntekijä kuormittuu liikaa.
– Työntekijän hyvinvointi on myös työnantajan etu, silloin pystyy antamaan oman työpanoksensa työyhteisölle, Luukkanen muistuttaa.
Asian voi ottaa esille suoraan esihenkilön kanssa. Tarvittaessa mukaan voi pyytää työsuojeluvaltuutetun, myös työterveyshuolto auttaa asian puheeksi ottamisessa työpaikalla. Yhdenvertaisuuslaki säätää kohtuullisista mukautuksista, jotka edesauttavat työntekijän suoriutumista työssä sekä työuralla etenemistä.
