Hyppää pääsisältöön

Neljä vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen

Kuvituskuva työhyvinvointia käsittelevään artikkeliin
KirjoittanutMatti Lintulahti
KuvaAdobe Stock
Kuvituskuva työhyvinvointia käsittelevään artikkeliin
Hyvä työelämä on tärkeä osa hyvinvointia. MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö, psykologi Marjo Lehtinen antaa neljä konkreettista vinkkiä, miten jokainen meistä pystyy lisäämään omaa työhyvinvointia.

Kiinnitä huomio työn tasapainoon 

Työ vaatii meiltä paljon, mutta vastaavasti se myös antaa paljon. Julkisuudessa puhutaan paljon työn ihmismielelle aiheuttamista negatiivisista seikoista, vaikka työllä on tutkitusti myös paljon positiivisia vaikutuksia. 

– Ihmisen aivoille on tyypillistä havaita uhkia myös työelämässä, koska aivot ovat rakentuneet havaitsemaan vaaroja. Tämä aivojen kivikautinen piirre on hyvä pitämään meidän hengissä, mutta se saattaa myös pitää elimistöämme turhassa stressitilassa. Siksi meidän on hyvä tietoisesti pohtia, mitä positiivista me saamme työstämme, psykologi Marjo Lehtinen, MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö kertoo. 

– Itse kunkin kannattaa välillä pysähtyä pohtimaan työn tasapainoa: mistä me saamme työstä energiaa ja voimavaroja, ja millaiset ovat työn vaatimukset. Ovatko ne tasapainossa? Jos eivät, mitä voisimme tehdä tasapainottaaksemme ne. 

Lisää työhyvinvointia pienillä arkisilla asioilla 

Yksi keino työn tasapainottamisessa on keskittyä tietoisesti pieniin arkisiin työhyvinvointia lisääviin asioihin. 

Marjo Lehtinen antaa neljä jokapäiväistä vinkkiä, miten jokainen voi parantaa omaa työhyvinvointia: 

  1. Moni tekee tehtävät työt -listoja. Ne ovat hyödyllisiä, mutta saattavat tuoda mukanaan turhaa stressiä. Siksi kannattaa tehdä työpäivän päätteeksi myös “Mitä sain tänään aikaan” -listaa. Näin huomio kiinnittyy myös työn saavutuksiin. 

  1. Liian sirpaleinen työpäivä on yksi yleisimmistä työahdistusta luovista tekijöistä. Entä jos loisit joka päivä aikaa keskittyneelle häiriöttömälle tekemiselle?. Tähän voi käyttää esimerkiksi pomodoro-tekniikkaa, jossa kellon avulla keskitytään yhteen asiaan 30 minuutin ajan ennen lyhyttä taukoa. Kaikkien laitteiden hälytykset kannattaa tällöin sammuttaa. 

  1. Omassa työyhteisössä olisi hyvä keskustellen luoda pelisäännöt keskittyneen työn tekemiselle. Esimerkiksi korvakuulokkeiden avulla viestitään toisille, että nyt keskityn, älä tule häiritsemään minua. 

  1. Jokaisen kannattaa luoda itselleen työpäivälle sopiva rytmi: Millaisella rutiinilla aloitat ja päätät työpäivän. Milloin teet työtä keskittyneesti, milloin taas luet viestit ja vastaat niihin, milloin olet vapaa työpalavereihin? 

Vain yksi asia kuntoon kerralla 

Nämä arkiset hyvinvointia lisäävät vinkit eivät ole uusia. Moni lienee törmännyt vastaaviin työelämän vinkkilistoihin useasti.  

– Me tiedämme hyvin, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta miten oikeasti teemme muutoksia omassa arkisessa työssä, se on jo haastavampi juttu. 

Lehtisellä on tarjota tähän ongelmaan vastaus: 

– Jos yritämme muuttaa montaa asiaa kerralla, emme tahdo saada mitään aikaan. Mutta jos päätämme tehdä yhden pienen muutoksen arjessa, se saattaa onnistua. Voimme esimerkiksi päättää lisätä keskittymisrauhaa työpäivässä. Silloin kannattaa systemaattisesti lisätä keskittymistä joka päivä, kokeilla toistuvasti ja onnitella itseään joka kerta kun se onnistuu. Jotta uudesta asiasta tulee toistuva tapa, se vaatii 2–3 kuukautta jatkuvaa toistamista. 

Opi rajaamaan, myös omista vaatimuksistasi 

Miten sanoa töissä ei? Miten rajata työtehtävät oman jaksamisen ja ajankäytön kannalta oikein? Tämä on tärkeä taito työelämässä, mutta varsinkin asiantuntijatyössä on hyvä oppia rajaamaan myös oman mielen sisältä kumpuavia vaatimuksia, jotta työelämä pysyy tasapainossa 

– Asiantuntijatyyppisissä töissä ihmisellä on sisäinen halu suoriutua hyvin ja myös välillä ahmia omalle työpöydälle liikaakin asioita. Meidän pitää oppia rajaamaan ja priorisoimaan myös itse kehittämiämme vaatimuksia. 

Yksi keino tähän  on avoin keskustelu niin kollegoiden kuin oman esihenkilön kanssa. 

– Tutkimusten mukaan hyvä suhde esihenkilön kanssa on yksi vahvimpia työuupumukselta suojaavia tekijöitä. Avoin keskustelu tavoitteista ja odotuksista voi auttaa oman mielen nostamien asioiden rajaamisessa ja säätelemisessä. 

Huomaa onnistumiset ja kannusta itseäsi tietoisesti 

Omien onnistumisten tietoinen havaitseminen ja itsensä kiittäminen lisäävät työhyvinvointia. 

– Kun töissä saa työtehtäviä suoritetuksi, tulee onnistumisen tunne. Nämä tunteet ovat meille tärkeitä, ne ovat yksi työhyvinvoinnin ehto ja vahvistavat voimavarojamme. 

– Siksi jokaisen meistä kannattaa antaa itselle tietoisesti myönteistä palautetta onnistumisista. Kiitetään ja kehutaan itseämme joka päivä omista onnistumisista. Sekin lisää työssä koettua hyvinvointia. 

Entä jos työ kuormittaa liikaa, mistä saa apua?

Jos koet, että työssä liikaa kuormitusta, etkä löydä voimia ja keinoa muuttaa tilannetta omin keinoin, silloin kannattaa hakea apua:

  • Ensisijainen henkilö, jonka kanssa oma kuormitus ja jaksaminen töissä kannattaa ottaa puheeksi, on oma esihenkilö. 

  • Jos esihenkilön kanssa asia ei jostain syystä etene, silloin myös oman työpaikan HR-yksikkö on hyvä taho olla yhteydessä. 

  • Työterveyshuolto on työhön liittyvien mielenterveyskysymysten ammattilainen ja seuraava paikka, mihin olla yhteydessä. Työterveyshoitaja, työterveyslääkäri ja työterveyspsykologi tietävät ja osaavat auttaa. 

Vaikka työhön  liittyvä kuormitus tulisi lähtökohtaisesti käsitellä työn yhteydessä, MIELI ry:n yleinen kriisipuhelin voi myös auttaa.

ProStoori kertoo työelämän uusimmat vinkit ja ilmiöt

Liity sähköpostilistalle ja saat ProStoori-uutiskirjeen sähköpostiisi kerran kuukaudessa.