Työehtosopimusneuvottelut (tes) ovat taas alkaneet tai alkamassa monilla aloilla, ja sopimusalakohtaiset neuvottelukunnat ovat työn touhussa. Niin mitkä neuvottelukunnat, saattaa moni ihmetellä.

Ammattiliitto Pron jokaisella sopimusalalla on oma neuvottelukunta, joka koostuu työpaikkojen edustajista, yleensä luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista, sekä Pron toimiston väestä. Jäsenmäärä vaihtelee aloittain. Pienten alojen neuvottelukunnissa on vain muutama jäsen, suurimmissa toistakymmentä.

Neuvottelukunta ohjeistaa taustalla

Neuvottelukunnan tärkein tehtävä liittyy työehtosopimusneuvotteluihin. Neuvottelukunta laatii tavoitteet tes-neuvotteluihin. Millaisia muutoksia sopimukseen pitäisi tehdä ja millaisia palkankorotuksia tavoitella?

Varsinaisessa neuvottelupöydässä istuu yleensä neuvottelukunnasta vain puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, lisäksi neuvonpitoon osallistuu yleensä sektorijohtaja ja mahdollisesti liiton puheenjohtaja.

– Neuvottelijoiden ja koko neuvottelukunnan yhteydenpito on tiivistä. Neuvottelijat raportoivat, missä mennään ja neuvottelukunnan jäsenet ohjeistavat ja kertovat, jos kentällä tapahtuu joitain, josta neuvottelijoiden pitäisi tietää. Neuvonpidon ollessa kiivaimmillaan saattavat viestit viuhua pikkutunneille asti, Eva-Marie Penttilä kertoo.

Neuvottelijoiden ja koko neuvottelukunnan yhteydenpito on tiivistä. Neuvottelijat raportoivat, missä mennään ja neuvottelukunnan jäsenet ohjeistavat ja kertovat, jos kentällä tapahtuu joitain, josta neuvottelijoiden pitäisi tietää.

Penttilä on ICT-alan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Telian pääluottamusmies.

Kun sopu tessistä syntyy, neuvottelukunta esittää Pron hallitukselle sopimuksen hyväksymistä. Lopullisen päätöksen nuijii liiton hallitus.

Neuvottelukunnat tuovat kentän terveiset

Elämä ei kuitenkaan ole pelkkiä tes-neuvotteluita. Vähintään kuudesti vuodessa kokoontuvilla neuvottelukunnilla riittää tehtävää tessien välilläkin.

Neuvottelukuntien jäsenten jatkuviin tehtäviin kuuluu oman alan kansallisten ja kansainvälisten kuulumisten seuraaminen. Se voi esimerkiksi ottaa kantaa oman alan arkeen vaikuttaviin lainsäädäntöhankkeisiin tai muihin ajankohtaisiin aiheisiin.

Neuvottelukuntien jäsenten jatkuviin tehtäviin kuuluu oman alan kansallisten ja kansainvälisten kuulumisten seuraaminen. Se voi esimerkiksi ottaa kantaa oman alan arkeen vaikuttaviin lainsäädäntöhankkeisiin tai muihin ajankohtaisiin aiheisiin.

– Neuvottelukunnat ovat myös merkittäviä tiedonkulun kannalta. Me sopimusalavastaavat saamme neuvottelukunnan jäseniltä tietoa alan arjesta. Usein kysymme heidän näkemyksiään laatiessamme lausuntoja erilaisiin aiheisiin. Toisaalta tieto kulkee myös eri työpaikkojen välillä. Jäsenet voivat vertailla vaikkapa eri firmoissa maksettujen tulospalkkioiden tasoa, vakuutusalan konttoritoimihenkilöiden sopimusalavastaava ja alan neuvottelukunnan sihteeri Sari Lassila sanoo.

Verkostoitumisen kannalta neuvottelukunta on myös oiva paikka. Kokousten ulkopuolellakin jäsenet voivat kysyä neuvoa toisiltaan, kun työpaikalla tulee eteen hankala tilanne.

Tes tuttu kuin omat taskut

Neuvottelukunnan jäsenen tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää Lassilan mukaan hyvää oman alan, oman työpaikan käytäntöjen sekä oman alan työehtosopimuksen tuntemista. Pitää olla valmis paneutumaan asioihin ja jakaa avoimesti muille tietämystään.

Hyötyä on siitäkin, että osaa hahmottaa, millaisia vaikutuksia mahdollisilla tessin muutoksilla olisi oman työpaikan arkeen.

– Neuvottelukunnan jäsenet edustavat ensisijaisesti omaa sopimusalaansa ja liittoaan, eivät vain omaa työpaikkaansa, Lassila tähdentää.

– Pitää myös ymmärtää, ettei tes-neuvotteluissa aina voi tavoitella sitä taivaan kirkkainta tähteä. Pitää osata nähdä kokonaisuus ja katsoa omaakin alaa laajemmalle, Penttilä lisää.

Tärkeää on, että neuvottelukunnan kautta tes-neuvotteluissa kuuluu luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ääni. Työpaikkojen edustajina he ovat tessien soveltamisen parhaita asiantuntijoita.

Sekä Lassila että Penttilä tähdentävät, miten tärkeää on, että neuvottelukunnan kautta tes-neuvotteluissa kuuluu luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ääni. Työpaikkojen edustajina he ovat tessien soveltamisen parhaita asiantuntijoita. He tietävät, miten asiat käytännössä sujuvat.

Neuvottelukunnan jäsenet valitaan nelivuotiskaudeksi

Neuvottelukuntaan halukkaita jäseniä kysellään työpaikoilta ja yhdistyksistä.

– Koetamme sektorijohtajan kanssa koota neuvottelukunnan niin, että se edustaa hyvin alan jäsenistöä, eri bisnesaloja ja eri kokoisia työpaikkoja, Lassila selittää.

Pron hallitus nimeää neuvottelukunnan jäsenistön, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sektorijohtajan esityksestä.

Eva-Marie Penttilä on istunut neuvottelukunnassa kymmenen vuotta.

– Olen päässyt aitiopaikalle seuraamaan tes-neuvotteluita ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Kymmenen vuoden aikana olen oppinut paljon. Olen oppinut kompromissien tekemisestä ja ymmärtänyt, miksi yksinkertaiseltakaan näyttävät asiat eivät välttämättä mene neuvotteluissa läpi. Neuvotteluissa on aina kyse kokonaisuudesta, Penttilä kuvailee.

Tavalliselle Pron rivijäsenelle Penttilä haluaa tähdentää, että hänen kuulumisellaan ammattiliittoon on merkitystä. Tes-neuvotteluissa korkea järjestäytymisaste on hyvä selkänoja. Ilman sitä saavutetuista eduista, kuten lomarahoista, olisi vaikea pitää kiinni.