Pro Uutiset
Miltä kuulostavat määräaikaiset työt ilman perustetta? Tai pidempi koeaika? Suomen hallitus on valmistellut työntekijöiden oikeuksia ja suojaa heikentäviä pysyviä muutoksia pakkolakien ja vuosilomalain lisäksi nyt myös työsopimuslakiin.
Pro vastustaa esitettyjä muutoksia, koska ne heikentävät erityisesti nuorten, naisten ja ikääntyvien asemaa työelämässä.
– Lakiesitys on tehty yksipuolisesti työnantajien eduksi, eikä se ota huomioon työntekijän suojelun periaatetta, joka valtion on turvattava heikommalle sopijaosapuolelle, kertoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.
Esitetyt muutokset tarkoittavat merkittäviä ja pysyviä heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvaan.
– Työsopimuslakiin esitetyillä muutoksilla ei saavuteta hallituksen asettamia tavoitteita. Ei ole todennäköistä, että Suomeen syntyisi merkittävästi lisää uusia työpaikkoja esitettyjen muutosten johdosta
Pro antoi lausuntonsa lakiesityksestä työministeriöön. Lausuntoaika päättyy perjantaina 12.2.2016.
Määräaikaisuuksia ei tarvitse perustella?
Työsopimuslakiin ehdotetaan muutosta, jolla määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman, että määräaikaisuudelle tarvitaan asiallista syytä. Määräaikaisuutta kutsuttaisiin silloin ns. työllistämissopimukseksi.
Pron mukaan uudistus ei lisää työpaikkojen määrää ja vähennä työttömyyttä. Se päinvastoin vähentää toistaiseksi voimassaolevia eli vakituisia työsuhteita ja tällä tavoin romuttaa työntekijöiden työsuhdeturvaa. Tämä selviää tutkimustiedoista, joihin hallituksen omassa esityksessäkin viitataan.
– Jo nyt työelämän suuri haaste on eriarvoisuuden lisääntyminen, kun työtä tehdään enenevässä määrin rikkonaisissa työsuhteissa. Työllistämissopimus lisää tätä epätasa-arvoa entistään.
Tällä hetkelläkin enemmistö määräaikaisista työntekijöistä on naisia, joten uudistus heikentää tasa-arvoa ja naisten asemaa. EU:n oikeuskäytäntö velvoittaa valtioita huolehtimaan siitä, että lainsäädäntö ei välillisestikään syrji sukupuolen perusteella.
Määräaikaiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä nuorten kuin vanhempien työntekijöiden keskuudessa.
Ei tarvitse tulla takaisin, irtisanottu
Työnantajalla on tällä hetkellä ns. takaisinottovelvoite, jos yritys tarvitsee lisätyövoimaa 9 kuukauden kuluessa siitä, kun se on irtisanonut työntekijöitään tuotannollisella ja taloudellisella perusteella.
Uudistus tarkoittaisi sitä, että velvoitetta lyhennettäisiin 6 kuukauteen niillä, joiden irtisanomisaika on 6 kuukautta ja muilla 4 kuukauteen.
Pron mielestä uudistus päinvastoin heikentää työttömien mahdollisuutta työllistyä ja lisää hyvin todennäköisesti irtisanottavien määrää. Uudistus tarjoaa työnantajille työkalun vaihtaa työntekijöitä entistä ketterämmin.
Käytännössä tämä tarkoittaa vanhempien ja usein kalliimpien työntekijöiden vaihtamista nuorempiin ja edullisempiin. Muutos johtaa siihen, että ikääntyvien, työpaikkansa menettäneiden, uudelleentyöllistymismahdollisuuden pienenevät entisestään.
Yli 50-vuotiaista irtisanotuista arviolta vain 10–20 prosenttia työllistyy uuteen pysyvään työsuhteeseen, kertoi Helsingin sanomien 8.2.2016 ELY- ja TE-keskusten johtajille tekemä kysely.
Koeaika pitenisi puoleen vuoteen
Koeajan enimmäiskestoa esitetään pidennettäväksi 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Koeaikaa olisi mahdollista pidentää, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ollut pois työstä.
Pro ei pidä koeajan pidentämistä tarpeellisena.
Miten kaksi kuukautta pidempi koeaika lisäisi työllisyyttä? Pron lausunnon mukaan vaarana päinvastoin on, että muutos heikentää työvoiman liikkuvuutta, jos työntekijät eivät koeajan pelossa uskalla vaihtaa työpaikkaa.
– Esitykset perustelevat yhtä ontuvasti työllisyyden kasvua kuin kuin surullisen kuuluisat pakkolait. Tässäkin on selvästi havaittavissa hallituksen pakottava halu tehdä heikennyksiä työsuhdeturvaan keppihevosenaan Suomen huono työllisyystilanne, vaikka toimenpiteillä ei ole osoitettavissa työpaikkoja lisäävää vaikutusta. Päinvastoin, toteaa johtaja Else-Mai Kirvesniemi Prosta.