"On outoa, että kukaan ei pidä silmälasien käyttämistä häpeällisenä. Sen sijaan kuulokojeeseen tartutaan vasta viime hädässä."
- tutkija Esko Toppila
Tiina Pelkonen/Pro-lehti
Olen 55-vuotias prosessiasiantuntija. Joudun tehtaalla neuvomaan ja vastaamaan puhelimeen, jolloin otan kuulosuojaimet päästä. Palavereissa en aina saa puheesta selvää. Mikä neuvoksi?
Tuotanto vaatii nykyisin entistä enemmän viestintää. Tehdassalissakin ihmisillä on kännykkä aina mukana. Työntekijöiden kanssa puhutaan ja vastaukset pitää kuulla. On välttämätöntä, että viesti menee perille molempiin suuntiin, muuten tuotanto ja työturvallisuus vaarantuvat.
Tutkija Esko Toppila Työterveyslaitokselta sanoo, että kysyjän pitää ehdottomasti suojata kuulonsa, koska pitkäaikainen melussa työskentely vaurioittaa kuuloa. Äänimaailmaa ei silti voi blokata kokonaan pois, koska melussa väärinymmärretty ohje voi johtaa pahimmillaan vaikkapa koko tehtaan tuhoutumiseen. Esimerkiksi koneen muuttunut ääni voi olla vaarasignaali, johon pitää reagoida nopeasti.
– Lisäongelman tuo iän myötä alentunut kuulo. Ensimmäiseksi sen huomaa siitä, että puheesta ei saa selvää taustamelun vuoksi, Toppila sanoo.
Lääkärit eivät välttämättä tunnista ongelmaa, koska se ei helposti paljastu kuulokäyrän mittauksissa.
– Aina ei itsekään tajua, että vika on kuulossa. Se johtuu siitä, että kotona kaikesta saa selvän. Mutta kotona onkin yleensä hiljaista ja rauhallista.
Apuun tulee tekniikka
Esko Toppilan mukaan on outoa, että kukaan ei pidä silmälasien käyttämistä häpeällisenä. Sen sijaan kuulokojeeseen tartutaan vasta viime hädässä. Toinen aistivaikeuksia helpottavista välineistä hyväksytään, toinen ei.
Jos kysyjä haluaa kuitenkin pärjätä ilman kuulokojetta, hänen on suojattava kuulonsa. Kuulosuojaimiin on tullut mukaan valtavasti elektroniikkaa. Löytyy bluetoothilla varustettuja suojaimia, joita ei tarvitse tempaista päästä puhuakseen kännykkään. Niin sanotut kuulevat kuulosuojaimet suodattavat haitallisen melun pois, mutta päästävät hälytys- ja varoitusäänet sekä puheen läpi. On myös radioyhteydellä varustettuja suojaimia, joissa on suun edessä mikrofoni.
Keinoja kyllä on. Miksi teollisuudessa edelleen käytetään paljon puutteellista kuulonsuojaustekniikkaa?
– Riskejä ei tunnisteta eikä siksi nähdä syytä sijoittaa tekniikkaan. En ole vielä nähnyt kunnollista riskinarviointia siitä, mitä vaaraa aiheutuu huonon kuuluvuuden vuoksi työpaikoilla, Toppila sanoo.
Nykyinen meluasetus velvoittaa työnantajan arvioimaan melusta johtuvan kuulovaurion riskin ja kuulovaikeuksista aiheutuneen onnettomuusriskin. Jos meluriski on joissakin töissä kohonnut, arvioidaan voidaanko sitä pienentää, vai suojataanko kuuloa. Työntekijän tulee kertoa esimiehelleen työtä haittaavasta kuulo-ongelmasta ja puhua siitä myös työterveyshuollossa. Jos tämän tuloksena päädytään erikoiskuulonsuojaimiin, on työnantajalla velvollisuus sellaiset hankkia.
– Työterveyslaitos on yhteistyössä Suomen Työsuojelualan yrittäjien liiton Stylin kanssa kouluttanut myyjiä tunnistamaan kuulon suojauksen erilaiset tarpeet ja tarjoamaan niihin sopivat suojaimet, Toppila kertoo.
Myös Ammattiliitto Pro suosittelee tilaamaan suojainten esittelijän yrityksestä, joka kuuluu Styliin. Lista yrityksistä löytyy osoitteesta http://www.styl.fi/jasenet-ja-tuotteet/
Lisää aiheesta:
6.6.2011 Melu työpaikalla raastaa hermoja
5.5.2011 Pälinä seis avokonttorissa