Tekikö Tampereen yliopiston hallitus päätöksen massiivisiin irtisanomisiin tähtäävistä yhteistoimintaneuvotteluista kiireellä ja alle viikkoa ennen odotettua valoisamman talouskatsauksen saamista?  Tätä ihmettelee henkilöstö Tampereen yliopistossa, jossa on käynnissä 1100:aa työntekijää koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Tampereen yliopiston johdon ilmoittama tavoite on 215 henkilötyövuoden vähentäminen ja lisäksi 40 henkilön ulkoistaminen Certialle.

Hallitus päätti laajoihin irtisanomisiin tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta kiireellä lauantaina 11.9. järjestetyssä sähköpostikokouksessa. Seuraavana perjantaina pidettiin hallituksen säännönmukainen kokous, jossa esiteltiin yliopiston talouden puolivuotiskatsaus.

Hallitus oli antanut valtuuden 13 miljoonan toiminnallisen tappion tekemiseen toimintavuoden 2021 aikana tutkimuksen ja opetuksen tuen vahvistamiseksi. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tappiota olikin kertynyt ainoastaan 0,6 miljoonaa euroa. Myös sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto oli odotettua huomattavasti korkeampi, yhteensä 40,5 miljoonaa euroa, sekä varainhankinnan tulos 0,3 miljoonaa euroa.

Niukat tiedot päätösten pohjana

Yhteistoimintaneuvotteluista päättäneessä hätäkokouksessa hallituksella oli hyvin niukat tiedot käytettävissään: esittelytekstiin on poimittu valikoituja taloustietoja, eikä vaihtoehtoja valtaviin irtisanomisiin johtavien yt-neuvotteluiden aloittamiselle ole esitetty.

Myöskään säätiön sääntöjen mukaista koollekutsumista kolme työpäivää ennen kokousta ei ehditty noudattaa.  Tämä nostaa esiin kysymyksen päätöksen valmistelusta: onko hallitukselle annettu riittävän monipuoliset tiedot yliopiston taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta? 

Sähköpostikokous näin vakavan päätöksen teon tapana kummeksuttaa yliopistolaisia, sillä kokouksessa ei ole ollut mahdollisuutta keskustella, esittää kysymyksiä tai esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja. Jos talouden sopeuttamistarvetta huomataan, olisi talouden tasapainottamista voitu suunnitella yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yhteisesti sovitusta säästöohjelmasta on hyviä kokemuksia vanhoista yliopistoista.

Yliopiston tulevaisuus huolestuttaa

Säätiöyliopistomalli valittiin tukemaan julkisrahoitettua ylintä tutkimusta ja opetusta perustajien lahjoittaman pääoman tuottojen turvin. Nyt näyttää siltä, että Tampereen korkeakoulusäätiö on vain lihottamassa pääomaansa, ei käyttämässä sijoitusten tuottoja yliopiston ydintoimintoihin.

Yhteistoimintaneuvotteluissa annettu, aiempien päätösten ja talouden puolivuotiskatsauksen tietojen kanssa ristiriidassa oleva taloustieto antaa viitteitä siitä, että korkeakoulusäätiö on rikkomassa lupaustaan vahvistaa Tampereen yliopiston opetusta ja tutkimusta. Työntekijöiden edustajat ovat huolissaan Tampereen yliopiston tulevaisuudesta. Nyt valittu toimintamalli ei investoi tulevaisuuden tutkimukseen ja opetukseen, vaan vaarana on ajaa yksi Suomen johtavista yliopistoista kurjistuvaan kierteeseen. 

Säätiöyliopistoa perustettaessa tavoitteena oli yliopiston akateemisen tutkimuksen ja opetuksen taloudellisen perustan vahvistaminen ilman, että nyt leikkausuhan alla olevia tukipalveluita yliopiston perustehtävien hoitaminen vaarantuu. Kuluvan vuoden aikana on ollut nähtävissä huolestuttava suuntaus siirtää tukipalveluiden ennen hoitamia tehtäviä opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Nyt aiottujen leikkauksien määrä on niin suuri, että tehtäviä on yksinkertaisesti pakko jättää tekemättä tai että niitä siirretään merkittävässä määrin opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviksi. Siten toiminnallistakaan perustetta irtisanomisille on vaikea ymmärtää. Tutkimuksen ja opetuksen mahdollistavat tukipalvelut ovat välttämättömiä Tampereen yliopiston opetuksen ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.

Henkilöstön edustajat on sivuutettu

Outoa on myös, ettei hallitukselle ole annettu mahdollisuutta kuulla työntekijöiden edustajien näkemyksiä ennen päätöksen tekemistä.  Yliopiston hallitus ei ole kuullut koko olemassaoloaikanaan kertaakaan työtekijöiden edustajia eikä esimerkiksi pääluottamushenkilöitä ole yhteenkään kokoukseen kutsuttu.

Luottamushenkilöt ovat välittäneet viestiä jättämistään yhteistoiminta-aloitteista. Esimerkiksi elokuussa työnantajalle esitettiin yhteistoiminnan neuvottelupyyntö Sisu-järjestelmän käyttöönoton aiheuttamasta lisätyöstä tukihenkilöstölle ja uusista työtehtävistä opetushenkilöstölle, mutta työnantaja kieltäytyi neuvottelemasta työn uudelleenjärjestelystä.

Jorma Viikki, pääluottamushenkilö, Pro
Sinikka Torkkola, pääluottamushenkilö, JUKO
Arja Liikanen, pääluottamushenkilö, JHL