Pro Uutiset / Risto Paananen
Paikallisen sopimisen lisääminen on sekä Suomen hallituksen että työnantajajärjestöjen lempiaiheita. Molempien mielestä työehdoista pitäisi nykyistä enemmän sopia työpaikoilla.
Paikalliseen sopimiseen on kuitenkin jo nyt tarjolla paljon mahdollisuuksia – niitä ei vain aina osata tai haluta käyttää.
– Paikallinen sopiminen edellyttää tasavahvoja neuvotteluosapuolia, korostaa Pron palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Finnairilla synnytystuskia
Yritystason sopimuksista on Pron sopimusaloilla sekä rohkaisevia että vähemmän innostavia esimerkkejä. Kirvesniemi nostaa hankalana tapauksena esiin Finnairin.
Lentoyhtiössä yritettiin vuonna 2013 neuvotella säästösopimukseksi kutsuttua kriisilauseketta. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että Finnairin vaikea taloudellinen tilanne vaati erityistoimia.
Säästökeinoista oli määrä sopia paikallisesti, ja vastineeksi työnantaja olisi antanut toimihenkilöille kahden vuoden irtisanomissuojan. Työehtosopimuksen minimitason alittavalle sopimukselle olisi vielä vaadittu liittojen siunaus.
Finnairin säästösopimus kuitenkin raukesi, koska yksimielisyyteen ei päästy määräajan kuluessa.
Pakon edessä uusi yritys
Pian säästösovun kariutumisen jälkeen Finnair aloitti yt-neuvottelut, jossa uhkana oli noin 30 työnjohtajan irtisanominen.
Aikamoisen väännön jälkeen Finnairin teknisille saatiin lopulta aikaan säästösopimus, jonka vastapainoksi työnantaja lupasi puolentoista vuoden irtisanomissuojan. Sopimiseen tarvittiin liittojen myötävaikutusta, koska osapuolten välit yrityksessä olivat edellisten neuvottelujen jäljiltä tulehtuneet.
Finnairin tapauksessa työehtosopimuksesta poikkeava ratkaisu oli mahdollinen, koska lentoyhtiön sopimus on talokohtainen. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa kriisilausekkeet eivät Kirvesniemen mukaan toimisi, koska ne vääristävät toimialan kilpailua.
Työehdot romukoppaan lakimuutoksella?
Hallitus on valmistellut paikallisen sopimisen lisäämistä lainsäädäntöteitse. Työnantajien EK on tämän vuoksi vastustanut aiheen käsittelyä meneillään olevissa neuvotteluissa niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta. Työnantajat uskovat saavansa itselleen mieluisamman tuloksen hallituksen ja eduskunnan kautta.
Pro vastustaa sitä, että työehtojen minimiehtojen alittamisesta voitaisiin sopia yrityksessä esimerkiksi yksilötason sopimuksella.
– Tämä johtaisi nykyisen työehtosopimusjärjestelmän romuttumiseen, Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas uskoo.
Pron kanta on, että paikalliset neuvottelut on aina käytävä luottamusmiehen kanssa. Lisäksi luottamusmiehen ja hänen varahenkilönsä suojaa pitää liiton mielestä parantaa.
Hyvä ja vielä parempi esimerkki
Markku Palokangas nostaa Nokian Renkaat esimerkiksi onnistuneesta paikallisesta sopimisesta. Tuore sopimus syntyi yrityksessä liittojen tuella.
Rengasvalmistaja ja henkilöstöryhmiä edustavat luottamusmiehet sopivat työaikajärjestelmästä, joka ottaa huomioon tuotannon kausivaihtelun. Samalla sovittiin muun muassa henkilöstön kahden ja puolen vuoden irtisanomis- ja lomautussuojasta sekä henkilöstörahastosta.
Muualta Euroopasta Palokangas löytää kuitenkin vielä paremman esimerkin – sopimuksen, jollaisesta Suomessa on toistaiseksi voitu vain haaveilla.
– Meyer Werftin Papenburgin-telakalla sovittiin työntekijöiden työsuhdeturvasta vuoteen 2030 saakka, hän kertoo.